RSS-linkki
Kokousasiat:https://ovph-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://ovph-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Aluehallitus
Pöytäkirja 25.03.2024/Pykälä 61
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Liite 1 | Tilinpäätös 2023 (sis tekniset korjaukset) | |
Liite 2 | Tilinpäätös 2023 |
Pohjanmaan hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelle 2023
Aluehallitus 25.03.2024 § 61
1418/02.02.02/2024
Valmistelija Nystrand Lena
Lisätietoja: puhelinnumero: 044 323 1740, etunimi.sukunimi@ovph.fi
Vuoden 2023 tilinpäätöksen alijäämä on 38.020.528,09 euroa. Alijäämä on kuitenkin 24 miljoonaa euroa alhaisempi kuin budjetoitu.
Hyvinvointialueen vuoden 2023 tuotot ovat 103,1 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 miljoonaa euroa eli 4,3 % budjetoitua enemmän. Myyntituotot ovat 19 miljoonaa euroa, maksutuotot 50,2 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset 23,3 miljoonaa euroa, vuokratuotot 9,2 miljoonaa euroa ja muut tuotot 1,3 miljoonaa euroa. Valtionavulla rahoitettavien hankkeiden kautta saatavat tuet ja avustukset eivät vaikuta tulokseen, koska vastaavat kustannukset sisältyvät toimintakustannuksiin. Hankkeet ovat usein monivuotisia, ja tukia voidaan käyttää myöhemmin hankeaikana, ellei niitä ole käytetty talousarviovuonna. Tuottobudjetin toteutuminen on hyvä tulos siihen nähden, että kyseessä on uuden organisaation ensimmäinen vuosi.
Vuoden 2023 toimintakustannukset ovat 888,8 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 % eli 21,3 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Henkilöstökulut ovat 429 miljoonaa euroa, mikä on 27,8 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Suurin syy siihen, että niin suuri osa henkilöstöbudjetista on jäänyt käyttämättä, on se, että lähinnä rekrytointivaikeuksien vuoksi on suoritettu lähes 300 henkilötyövuotta vähemmän kuin oli budjetoitu. Henkilöstökorvauksina, kuten sairausvakuutuskorvauksina, saatiin lisäksi 2,4 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Lisäksi palkankorotukset eivät lopulta toteutuneet yhtä suurina kuin oli arvioitu.
Oman toiminnan henkilöstöpulan seurauksena on hyödynnetty ostopalveluja suuremmassa määrin kuin tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmassa oli tavoitteena. Ostopalvelut ovat yhteensä 324,8 miljoonaa euroa, mikä on 2,1 % eli 6,6 miljoonaa euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Materiaalit, vuokrat sekä tuet ja avustukset saatiin pidettyä budjetoidulla tasolla. Muihin kustannuksiin sisältyy 1,4 miljoonan euron ylitys, joka liittyy lähinnä organisaatiomuutokseen, Mico Botnian toiminnan siirrosta aiheutuneisiin kustannuksiin, palkka- ja veroselvitysten ongelmista aiheutuneisiin kustannuksiin sekä varaston muutoksiin, jotka johtuvat siirroista hyvinvointialueen varastoon.
Valtion rahoitus oli 3,5 miljoonaa euroa budjetoitua pienempi. Viimeiset rahoituksen muutokset tapahtuivat talousarviomuutoksen hyväksymisen jälkeen. Valtion rahoitus oli yhteensä 762.973.168,98 euroa.
Rahoitustuotot oli budjetoitu vain 0,2 miljoonaan euroon, mutta ne olivat 2,8 miljoonaa euroa, toisaalta tavallisten pankkitilien ja talletusten hyvän 1,9 miljoonan euron korkotuoton ansiosta ja toisaalta hyvien 0,9 miljoonan euron osinkotulojen johdosta. Rahoituskulut olivat 2,7 miljoonaa euroa, mutta ne oli budjetoitu 1,8 miljoonaan euroon, minkä vuoksi nettorahoitustuotot olivat 0,1 miljoonaa euroa.
Poistot olivat 15,4 miljoonaa euroa ja talousarviosta toteutui 99,1 %.
Investoinnit olivat 8,8 miljoonaa euroa, mikä on 28,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetoidut 37 miljoonaa euroa. Potilas- ja asiakastietojärjestelmään oli budjetoitu 10 miljoonaa euroa, mutta vuoden aikana käytettiin vain 1,6 miljoonaa euroa, koska toteutus päästiin aloittamaan vasta loppuvuodesta. Myös muut IT-järjestelmähankinnat toteutuivat vähäisessä määrin, minkä vuoksi IT-investointien talousarviosta on käyttämättä yhteensä 10,2 miljoonaa euroa.
Rakennusinvestointeihin oli varattu vuoden 2023 talousarviossa 19 miljoonaa euroa, mutta vain 3,9 miljoonaa euroa käytettiin. Tämä johtuu siitä, että T-osa toteutetaan vuosina 2025-2026 ja M- ja B-osat valmistuvat kevään 2024 aikana. Ambulanssikatoksen kustannukset olivat kuitenkin 1,1 miljoonaa euroa budjetoidun 0,5 miljoonan euron sijasta. Lisäksi kiinteisiin rakenteisiin budjetoiduista 1,2 miljoonan euron määrärahoista toteutui vain 0,35 miljoonaa euroa. Rakennuksiin ja kiinteisiin rakenteisiin budjetoidusta summasta jäi käyttämättä 16 miljoonaa euroa.
Laite- ja ajoneuvohankintoihin budjetoidusta 4,8 miljoonasta eurosta toteutui 2,6 miljoonaa euroa. Niistä voidaan mainita pelastuslaitoksen n. 0,75 miljoonan euron ajoneuvohankinnat, jotka oli tilattu, mutta joita ei ollut toimitettu tai laskutettu vuodenvaihteeseen mennessä. Lisäksi osa budjetoidusta kalustosta ei lopulta ollut investointiluonteista, vaan kirjattiin käyttömenoihin. Laitteisiin, irtaimeen käyttöomaisuuteen ja ajoneuvoihin budjetoidusta määrästä jäi käyttämättä 2,2 miljoonaa euroa.
Vaikka suurin osa investointitalousarviosta on käyttämättä, toteutetaan kiinteistötoimenpiteiden sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmän investoinnit tulevina vuosina. Investointeja vastaavina hankintoina on hankittu leasingin avulla päivystys-CT, sädehoitolaitteisto, ambulansseja sekä autoja kotisairaalan ja kotihoidon käyttöön yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla. Hankintoihin oli varattu 4,7 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöksen toimintakertomusosiosta käy ilmi, kuinka toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet.
Seurannan mukaan oman toiminnan toimintavolyymi on keskimäärin 90-95 % tavoitteesta; monet yksiköt saavuttavat sen, mutta monilla on ollut myös vaikeuksia tavoitteensa saavuttamisessa. Koti- ja asumispalvelujen toimialalla on asumispalveluissa toteutunut 468.090 päivää, mikä vastaa 92,7 %, ja kotiin annettavissa palveluissa 377.501 kotihoitotuntia, mikä vastaa 88 %. Päiväkeskuksissa on ollut 13.637 käyntiä, mikä vastaa 75,1 % asetetusta tavoitteesta. Psykososiaalisissa palveluissa on lapsilla ja nuorilla ollut 19.212 käyntiä ja 3.654 hoitopäivää, mikä vastaa 95,4 ja 122,6 %. Aikuispsykiatrian vuodeosastoilla on saavutettu 15.154 hoitopäivää, mikä vastaa 90,5 %, kun taas aikuispsykiatrian avohoitokäyntejä oli 93.734, mikä vastaa 144,2 % tavoitteesta. Psykososiaalinen asumistoiminta saavutti 31.867 asumisvuorokautta eli 92,9 % tavoitteesta. Kuntoutuksen toimialalla oli 113.612 käyntiä, mikä on 153,7 % tavoitteesta. Osallisuuden tuen asumistoiminnassa oli 155.812 asumisvuorokautta ja 93.163 käyntiä, mikä vastaa 109,3 ja 82,6 % tavoitteesta. Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimiala saavutti vuoden aikana 497.153 käyntiä, mikä on 92,8 % tavoitteesta. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli 127.900 ja suun terveydenhuollon käyntimäärä oli 145.794, mikä on 108,9 ja 97,3 % tavoitteesta. Äitiys- ja ehkäisyneuvoloissa oli 63.823 käyntiä, kun taas lastenneuvoloissa oli 49.159 käyntiä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 70.195 käyntiä. Tavoitteesta täyttyi 116,5 % ja 94,7 % sekä 118 %. Erikoissairaanhoidon lasten ja lastenneurologian poliklinikoilla oli 15.404 käyntiä, mikä on 51,3 % tavoitteesta. Sairaanhoitopalveluissa oli 94.939 päivystyskäyntiä, mikä on 100,5 % tavoitteesta, ja yhteensä 173.884 hoitopäivää yleislääketieteessä ja erikoissairaanhoidossa. Tämä vastaa 103,3 % asetetusta tavoitteesta. Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteitä oli 10.598, mikä on 106 %, ja sydänasemalla oli 2.989 toimenpidettä, mikä vastaa 96,4 % asetetusta tavoitteesta. Avohoidossa saavutettiin 61.790 käyntiä eli 101,5 % tavoitteesta. Diagnostiikassa suoritettiin 628.612 tutkimusta eli 157,9 % tavoitteesta, lähinnä keskittämällä enemmän toimintaa välinehuoltoon. Kotisairaala ja hoitorenkaat suorittivat 19.803 käyntiä eli 181,7 % tavoitteesta.
Oman toiminnan sitovat määrärahat, toisin sanoen toiminnan nettokulut, alittavat valtuuston vahvistaman tason 25.573.198,00 eurolla, rahoituksen sitovat määrärahat alittuvat 1.729.581,36 eurolla, investointien 28.833.106,54 eurolla ja lainakannan muutoksen 15.898.796,84 eurolla. Jokaisen toimialan sitovana tasona ovat nettotoimintakustannukset, ja ne esitellään toimintakertomuksessa.
Strategiset tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet raportoidaan toimintakertomuksessa.
Hyvinvointialueen tulee antaa tilintarkastuksen yhteydessä vahvistusilmoituskirje osana tilintarkastusprosessia.
Hyvinvointialuejohtaja Kinnunen Marina
ehdottaa, että aluehallitus hyväksyy omalta osaltaan tilinpäätöksen tässä muodossa ja luovuttaa sen tilintarkastajille sekä valtuuttaa aluehallituksen puheenjohtajan ja johtajan allekirjoittamaan tilintarkastajalle annettavan vahvistusilmoituskirjeen.
Päätös:
Ehdotus hyväksyttiin.
Viranhaltijoita valtuutettiin tekemään tarvittavia teknisiä muutoksia tilinpäätökseen.
Jakelu |
|
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |