Aluehallitus
Pöytäkirja 16.09.2024/Pykälä 188

Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisen alueen ympärivuorokautinen palveluasuminen 2025-2026

Aluehallitus 16.09.2024 § 188

4704/00.01.02.01/2024    

Valmistelija Vähäkangas Pia

Pellfolk Tony

Koskela Marketta

Björkqvist Monika

Lisätietoja: puhelinnumero: 06 218 1111 (vaihde), etunimi.sukunimi@ovph.fi

Taustaa

Ympärivuorokautinen palveluasuminen on (SHL 21c §) asumista hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, jonka järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Se voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. Pohjanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä (1.8.2024) 1855 ympärivuorokautista palveluasumispaikkaa. Näissä asukkaat asuvat pitkäaikaisesti. Yksiköiden käyttöaste vaihtelee 89,7 %:n ja 102,5 %:n välillä. Lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista (=intervallihoito) järjestetään alueella seitsemässä yksikössä. Tätä varten on varattu 106 paikkaa.

Pohjanmaan hyvinvointialueen eräänä palvelustrategisena tavoitteena on se, että 93 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona vuonna 2025. Vaikka Pohjanmaalla on kansalliseen tasoon verrattuna terveempi väestö, käyttävät ikäihmiset enemmän palveluita kuin vastaava ikäryhmä valtakunnallisesti ja harvempi 75 vuotta täyttänyt asuu kotona (2023: Pohjanmaa 91,8 % versus koko Suomi 93 %). Jotta yhä useampi voi asua kotona, on lisätty ennaltaehkäiseviä ja kotona asumista edistäviä palveluita, kuten kotikuntoutusta, kotisairaalatoimintaa ja päivystyksen liikkuvan sairaanhoitajan palveluja. Intervallihoidon käyttäjäkuntaa on laajennettu. Yhteisöllisen asumisen suunnitelmat etenevät myös.

Ikäihmisten palvelutuotantoa voidaan tarkastella peittävyytenä. Sotkanet.fi kuvaa ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä laskemalla 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuutta ja määrää tiettynä poikkileikkausajankohtana (31.12. 2023). Tämän laskelman mukaan Pohjanmaan hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on 7,5 % (1601 henkilöä). Kansallinen vertailuluku on 6,4 %. Hyvinvointialueiden välisissä vuoropuheluissa käytetään ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyslaskelmissa paikkamääriä, jolloin peittävyysluku on suhteessa korkeampi, koska oletuksena on 100 %:n käyttöaste. Myös tässä vertailussa Pohjanmaan hyvinvointialueen peittävyysluku 8,7 % (1855 paikkaa) on hyvinvointialueiden korkeimmasta päästä (kansallinen keskiarvo 6 %). Hyvinvointialueet ovat pääosin asettaneet paikkamäärien peittävyystavoitteiksi 5,8-6 %.

Asumispalveluissa tehtävät rakennemuutokset ja paikkamäärien vähentäminen kansalliselle tasolle ovat tärkeimmät Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluita tarkasteltaessa ja jotta toimintaa voidaan suunnata tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelman linjausten mukaisesti. Yhden oman ympärivuorokautisen noin 20-paikkaisen palveluasumisyksikön vuositason nettokustannukset (budjetin 2024 mukaan) sijoittuvat 1,3-1,8 miljoonan välille. Yt-neuvottelut, jotka ovat parasta aikaa käynnissä, päättyvät 13.9.2024. Seuraavat yt-neuvottelut aloitetaan syyskuun loppupuolella.

Ehdotus

Koska Pohjanmaan hyvinvointialueella on terveempi väestö, ehdotetaan, että Pohjanmaan hyvinvointialue asettaa asumisen peittävyystavoitteet vähintään samalle tasolle kuin kansalliset keskiarvot.. Paikkamäärien vähentäminen koskee sekä omaa että yksityistä palvelutuotantoa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkamäärien vähentämiseen liittyvä muutosprosessi toteutetaan vaiheittain. Muutos on osa Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmaa 2025-2026 ja se aloitetaan 1.1.2025. Koska muutosprosessi etenee hitaasti, ehdotetaan vaiheittaista paikkamäärien vähentämistä, jonka avulla saavutetaan noin 7 %:n paikkapeittävyystaso vuoden 2026 lopussa. Kyseinen 7 %:n paikkapeittävyys on linjassa valtuuston hyväksymän (11.3.2024 §8) kotona asumista koskevan tavoitteen kanssa (93 % 75 vuotta täytteistä asuu kotona 2025).

Paikkamäärien vähentäminen toteutetaan asiakaslähtöisesti. Paikkamäärien vähentäminen toteutetaan siten, että henkilö, jolle on myönnetty paikka, ei jää ilman palveluasumispaikkaa. Muutoksen läpivienti etenee hitaasti, koska asukkaiden keskimääräinen hoitoaika ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on yli kaksi vuotta. Muutos etenee myös eriaikaisesti eri yksiköissä.

Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläisen alueen ympärivuorokautinen palveluasuminen ja toimenpiteet

Muutosehdotus vuosille 2025-2026 on, että omia ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetään noin 35-40. Loput palveluasumispaikkojen vähennykset voidaan toteuttaa vähentämällä palveluasumispaikkoja koskevia ostopalveluita. Ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta on ostopalvelujen käyttö alueella suhteellisen vähäistä (5 %). Alueella suunnitellaan useamman yksikön rekisteröintiä yhteisölliseksi asumiseksi vuoden 2025 alusta. Intervallihoidon keskittäminen on meneillään.

Vaikutusten arviointi - yleinen taso

Hyvinvointialueen ympärivuorokautisen palveluasumisen (20 paikkaa) nettokustannukset (budjetti 2024) ovat vuositasolla keskimäärin noin 1,46 miljoonaa. Kustannuksiin vaikuttavat mm. henkilöstömitoitus, yksikön koko, käyttöaste, logistiikka, vuokrakustannukset ja yksikön sijoittuminen esimerkiksi osana isompaa palvelukokonaisuutta. Myös henkilöstön saatavuudella on vaikutusta siihen, kuinka optimaalisesti paikat ovat käytössä.

RAI-tiedon perusteella (1.8.2024) voidaan todeta, että asiakkaiden hoitoisuustaso on Pohjanmaan hyvinvointialueella edelleenkin hieman alhaisempi verrattuna kansalliseen keskiarvoon erityisesti keskisen ja eteläisen alueella. Pohjoisella alueella asiakasrakenteen hoitoisuustaso vastaa kansallista keskitasoa. Kevyempi hoitoisuus vaikuttaa siihen, että asukkaiden vaihtuvuus ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on todennäköisesti hitaampaa.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkamäärien vähentäminen edellyttää ikäihmisten palveluketjujen ja -prosessien edelleen tehostamista. Kotihoidon saatavuudella ja vaikuttavuudella on merkitystä kotona asumisen edistämisessä.

Riskit

Ympärivuorokautisen palveluasumisen riskejä voidaan tarkastella asiakkaan, asiakas- ja potilasturvallisuuden, palveluihin ohjautumisen, palvelutuotannon ja kiinteistöön liittyvien riskitekijöiden kannalta. Paikkamäärien vähentämiseen liittyvät keskustelut voivat lisätä ikäihmisten kokemaa turvattomuuden tunnetta. Välittömänä riskinä voidaan nähdä palveluja odottavien määrän lisääntyminen. Vaikka paikkamääriä on 2023-2024 vähennetty, näyttää siltä, että jonottavien määrä on vähentynyt. Hyvinvointialue on viime vuosina panostanut niiden ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämiseen, joilla voidaan tukea turvallista kotona asumista.

Yksiköiden sulkeminen edellyttää muutoksia palveluihin ohjautumisen prosesseissa, monialaisessa toiminnassa ja yhteistyökuvioissa. Riskinä voi olla se, että palveluihin ohjautumisen toimintamallit pysyvät ennallaan. Koska ikäihmiset käyttävät usein sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita, on yksilöllinen ja tavoitteellinen sekä kuntoutumista edistävä hoito-/palvelusuunnitelma keskiössä, kun ennaltaehkäistään ohjautumista raskaampiin palveluihin. Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kuntoutumista edistävä toimintamalli juurrutetaan kaikkiin ikäihmisten palveluja tuottaviin yksiköihin, jotta vältytään siitä, että henkilön toimintakyky heikkenee liikkumattomuuden seurauksena. Aktivoivan toimintamallin käyttöönotto palveluissa on eräs hyvinvointialueen kehittämishankkeista tällä hetkellä.

Vaikutusten arviointi - eteläinen alue

Taloudellisen säästön saaminen koti- ja asumispalvelujen toimialalla vaatii siirtymistä raskaammista palveluista kevyempiin. Siirtyminen ympärivuorokautisesta palveluasumisesta kotiin vietävään hoitoon ja palveluun ja yhteisölliseen asumiseen arvioidaan realistiseksi muiden hyvinvointialueiden peittävyystasoon verrattuna. Riskinä on, että muutoksen toteutusaikana lisääntyy tilapäisesti niiden asiakkaiden määrä, joille on myönnetty asumispaikka, mutta jotka eivät ole vielä saaneet sitä. Koska ympärivuorokautisen palveluasumisen keskimääräinen asumisaika on yli 2 vuotta, ei muutosta voida toteuttaa kovin lyhyessä ajassa. Eteläisen alueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaiden hoitoisuusaste (RAI tieto 2024) on hieman alhaisempi kansalliseen tasoon verrattuna, jolloin voidaan olettaa, että vaihtuvuus yksiköissä on hitaampaa. Nykyisissä palveluasumispaikoissa asuville asiakkaille tulee taata vastaava asumispaikka. Ehdotettu muutos täytyy toteuttaa dynaamisesti ja hallitusti hoito- ja palveluketjun kuormittumisen välttämiseksi. 

Hyvinvointialuejohtaja Kinnunen Marina

Päätös: