Hae kuulutuksista
Kuulutus 2025/218
Palveluyksikön nimi
Omavalvontasuunnitelma
Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimialan/palveluyksikön/ toimintayksikön/tulosyksikön nimi | Sydänosasto Y1B |
Laadittu Päivitetty Laatija | 21.5.2025 26.9.2025
Gun-Marie Grannas, osastonhoitaja Carolina Berg, apulaisosastonhoitaja |
Hyväksytty Allekirjoitus | Paikka, päiväys Gun-Marie Grannas, osastonhoitaja Carolina Berg apulaisosastonhoitaja
|
Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä | www.osterbottensvalfard.fi |
Sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma -mallipohja, Versio 1.0
Laatija: Laadun ja valvonnan yksikkö 20.09.2024
Hyväksytty: HVA-johtoryhmä 24.09.2024 § 515
1. PALVELUNTUOTTAJAA, PALVELUYKSIKKÖÄ JA TOIMINTAA KOSKEVAT TIEDOT
1.1 Palveluntuottajan ja palveluyksikön tiedot
Palvelutuottaja
Pohjanmaan hyvinvointialue, Y- tunnus: 3221324-6
Osoite: Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa
Vaihde: 06 218 1111
Kirjaamo: kirjaamo@ovph.fi
Sosiaalihuollon kirjaamo: sosiaalihuolto.kirjaamo@ovph.fi
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@ovph.fi
Palveluyksikkö/palvelukokonaisuus
Palveluyksikön nimi: Sydänosasto Y1B
Palvelumuoto: Sairaalapalvelu, Hoito osasto
Osoite: Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa
Puhelinnumero: 06-2132772
Palveluyksikön tai palvelualojen vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot Palveluyksikön valvontalain 10 §:n 4 momentin mukaisen vastuuhenkilön tai palvelualojen vastuuhenkilöiden nimet.
Nimi ja tehtävänimike: Maria Olme, Osastonylilääkäri
Puhelinnumero: 06-2136615
Nimi ja tehtävänimike: Gun-Marie Grannas, Osastonhoitaja
Puhelinnumero: 06-2136780
Nimi ja tehtävänimike: Carolina Berg, Apulaisosastonhoitaja
Puhelinnumero: 040 8211644
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet
Palvelupiste 1: Sydänosasto, Y1B
Osoite: Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa
Palvelupisteen vastuuhenkilö ja tehtävänimike:Gun-Marie Grannas
Vastuuhenkilön puhelinnumero: 06-2136780
1.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
Alihankintana hankitut palvelut, ja niiden palvelutuottajat
Ostettu palvelu Palvelutuottaja
Laboratoriopalvelut Fimlab
Siivouspalvelu TeeSe
Tekstiilipalvelu Provina
IT-palvelut 2M-it
Työterveyshuolto TT Botnia
Turvallisuuspalvelut Securitas
Pohjanmaan hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. (Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 10 §).
1.3 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
Hoito osasto tarjoaa palveluillaan turvallisuutta toimintakykyä ja hyvinvointia asiakkailleen molemmilla kotimaisella kielellä. Toiminta-ajatus on tarjota laadukasta terveydenhuoltoa jokaisen potilaan yksilöllisten, lääketieteellisten tarpeiden mukaan. Arvomme on tasapuolisuus ja ihmisestä toiseen työskentely, eteenpäin katsominen ja vastuullinen työskentely.
Sydän- ja keuhkopotilaiden hoitoa, sekä akuutti että suunniteltu hoito.
Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010), tartuntatautien ehkäisystä ja hoidosta (1227/2016), sosiaalihuoltolaki (1301/2014), Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjän asemaa turvaa lait asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 46 a §). Asiakastietolaki (703/2023)
2. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN, YLLÄPITO JA SEURANTA
2.1 Omavalvontasuunnitelman laatiminen
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisen seurannasta ja päivittämisestä vastaava henkilö(t) ja yhteystiedot
Gun-Marie Grannas, Avdelningsskötare, 06 2136780
Carolina Berg, Biträdande avdelningsskötare , 040 8211644
Omavalvontasuunnitelman hyväksynnästä vastaava henkilö(t) ja yhteystiedot
Maria Olme, osaston Ylilääkäri puh 06-2136615
Gun-Marie Grannas, osastonhoitaja
Potilaat ja omaiset osallistuvat itsevalvonnan suunnitteluun ja seurantaan antamalla yksikölle suullista ja kirjallista palautetta. Suullinen palaute annetaan suoraan henkilökunnalle hoitojakson aikana tai puhelimitse. Kirjallisen palautteen voi antaa Roidun asiakaspalautejärjestelmän, Haipro-ilmoituksen tai muistutuksen verkkosivujen ohjeiden mukaan. Palautteet saadaan myös potilasasiamiehen kautta. Toiminta-alueella on asiakasraati.
2.2 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaisu ja päivitys
Henkilökunta osallistuu omavalvontaan ja suunnitelma ohjaa henkilöstön päivittäistä työtä.
Hoito osaston esimies vastaa itsevalvontasuunnitelman päivittämisestä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jatkuvasti ohjeiden, toiminnan ja lainsäädännön muutosten mukaan.
Henkilökunta päivittää säännöllisesti tietonsa lääkityksen hallinnassa ja suorittaa tenttejä organisaation vaatimusten ja osaston lääkityssuunnitelman mukaisesti. Koko henkilökunta osallistuu viiden vuoden välein turvallisuuskoulutukseen ja palontorjuntakoulutukseen sekä potilaan poistumiseen mahdollisesta tulipalosta kolmen vuoden välein. Tulosalueen henkilökunta on varautunut osastolla erilaisiin poikkeaviin tilanteisiin ja heillä on siihen valmius- ja turvallisuussuunnitelma. Kaikilta työntekijöiltä edellytetään ammattitaitonsa ja tietonsa ylläpitämistä. Kaikkea koulutusta seurataan yksilötasolla, ja esimiehet seuraavat henkilökunnan ammattitaitoa.
Itsevalvontasuunnitelman tuloste on saatavilla osastolla ja Dynastiassa.
3. ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUS
3.1 Palveluiden laadulliset edellytykset
Pohjanmaan hyvinvointialue valvoo, seuraa ja arvioi toimintansa palvelujen laatua, lainmukaisuutta ja turvallisuutta omavalvonnan keinoin. Hyvinvointialueen on myös varmistettava palvelujen saatavuus, jatkuvuus sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus ja osallisuus.
Pohjanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty tammikuussa 2024 SHQS-laatusertifikaatti, joka kattaa kaikki hyvinvointialueen palvelut. Sertifikaatti on osoitus laadukkaasta ja korkeatasoisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja se on voimassa 26.01.2026 saakka. Sertifikaatin on myöntänyt suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunarviointi-, sertifiointi- ja koulutuspalveluja tuottava Labquality Oy. Hyvinvointialueella käytössä oleva SHQS (Social and Health Quality Standard) -laatuohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön suunniteltu johtamisen ja kehittämisen työkalu, jonka onnistuneesta toteuttamisesta organisaatio saa tunnustuksena sertifikaatin.
YKSIKÖN KUVAUS.
Laatuportti on online-alusta, jota käytetään laadunhallintaan. Ohjelma sisältää riskinarviointeja, auditointiraportteja, henkilöstön osaamisen seurantaa, tarkastuskäyntien raportteja ja muuta laatuun liittyvää materiaalia.
HaiPro ilmoitukset: HaiPro on raportointijärjestelmä, joka on kehitetty potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointiin. Henkilökuntaa kehotetaan seuraamaan potilaiden ja asiakkaiden turvallisuutta ja raportoimaan niistä HaiPro-järjestelmään. Jokainen tapaus käydään läpi henkilökunnan kanssa, jotta vastaavia tilanteita ei pääse syntymään. Raportointi edistää toiminnan kehittämistä ja parantamista osasto- ja organisaatiotasolla.
Prevalenssitutkimukset: Kaatumiset ja haavanhoito.
SAI: Tartunnan rekisteröinti.
Roidu: Roidun digitaalisen vastausjärjestelmän kautta potilaat ja omaiset voivat antaa palautetta. Palautetta voi antaa verkkosivujen ja QR-koodien kautta, jotka ohjaavat sinut Roidu-ohjelmaan. Palautteen voi antaa nimettömänä tai antamalla yhteystiedot. Kaikki saatu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä.
Yksikön hoidon kuormitus seurataan Rafaelan kautta, joka arvioi potilaiden hoidon tehokkuutta suhteessa päivittäiseen henkilöstömäärään. Hoidon intensiteetin tulee olla tietyllä optimaalisella alueella, jotta henkilökunnalla on edellytykset tarjota hyvää ja turvallista hoitoa.
Henkilöstö osallistuu aktiivisesti kehitysprosesseihin muun muassa kehityskeskustelujen yhteydessä.
Potilasta tavataan ja kohdellaan tasavertaisesti sukupuolesta, kielestä, elämännäkemystä, sosiaalisesta asemasta, rodusta, kansallisuudesta ja toimintakyvystä riippumatta.
3.2 Vastuu palveluiden laadusta
Pohjanmaan hyvinvointialueen omavalvonnan vastuut, johtamisjärjestelmä ja laadun ja turvallisuuden varmistaminen on kuvattu hyvinvointialueen hallinto- ja toimintasäännössä, omavalvontaohjelmassa sekä käytännön tasolla omavalvonnan ja laadunhallinnan käsikirjassa.
YKSIKÖN KUVAUS.
Toimintajärjestyksen mukaan jokainen tulosyksikön johtaja vastaa yksikön toiminnasta ja taloudesta, palvelun toimivuudesta sekä yksiköiden johtamisesta.
3.3 Asiakkaan asema ja oikeudet
Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluyksiköissä noudatetaan asiakkaan/potilaan asemasta ja oikeuksista säädettyjen lakien (812/2000; 795/1992) säännöksiä sekä hyvinvointialueen laatimia ohjeistuksia, joilla varmistetaan asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien toteutuminen.
Asiakkaalla/potilaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hyvään kohteluun. Asiakkaalle ja potilaalle tarjottu palvelu/hoito on järjestettävä hänen ihmisarvoaan loukkaamatta sekä hänen vakaumustaan, ja yksityisyyttä kunnioittaen (laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000; laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992; sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 30 §, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 12 §, 3 mom. (612/2021).
3.3.1 Palveluihin ja hoitoon pääsy
Tiedot Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluihin ja hoitoon pääsystä sekä hoidon saatavuuden odotusajoista löytyvät Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Etusivu/Näin toimimme/Asiakkaan ja potilaan oikeudet/ Hoitoon pääsy ja Hoidon saatavuus-odotusajat
Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Hoitoon pääsyn ajantasaiset määräajat löytyvät Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: Hoitoon pääsy (hoitotakuu).
Sosiaalihuollon palveluiden käsittelystä, ja niihin liittyvistä määräajoista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014).
Lisätietoja sosiaalipalveluiden saatavuudesta on luettavissa Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta: https://stm.fi/sosiaalipalvelujen-saatavuus
Hoidon järjestäminen, mikäli enimmäismääräajat ylittyvät
Jos Pohjanmaan hyvinvointialue ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä enimmäisajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiselle hyvinvointialueelle, ostopalveluihin tai annettava palveluseteli. Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja, vaan hän maksaa hoidosta hyvinvointialueen asiakasmaksun. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta muussa yksikössä ja hän voi jäädä odottamaan hoitoa valitsemaansa yksikköön.
Jos hyvinvointialue ei voi järjestää hoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua hyvinvointialueen kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin. (STM: Hoitoon pääsy (hoitotakuu))
YKSIKÖN KUVAUS.
Potilaita hoidetaan kaikkia potilaita vastaavan sairaanhoidon arvioinnin perusteella. Hoito tapahtuu lääketieteellisen käytännön ja organisaation ohjeiden mukaisesti.
Lääketieteellinen priorisointi tehdään ja potilaat sijoitetaan sen perusteella oikealle hoitopaikalle. Hoito osastojen, päivystyssairaaloiden ja koordinaatiokeskusten yhteistyöllä turvataan potilaiden palvelujen saatavuus.
Työskentelemme jatkuvasti varmistaaksemme, että viiveet siirtymisessä hoitotasolta toiselle ovat mahdollisimman lyhyitä. Samalla pyrimme optimaaliseen potilasvirtaukseen, jossa potilas ohjataan suoraan oikealle hoitoyksikölle oikealla tasolla. Avohoidon vaihtoehtoja hyödynnetään aina kun mahdollista.
3.3.2 Palvelu/hoidontarpeen arviointi
YKSIKÖN KUVAUS.
Potilaita hoidetaan kaikkia potilaita vastaavan sairaanhoidon arvioinnin perusteella. Hoito tapahtuu lääketieteellisen käytännön ja organisaation ohjeiden mukaisesti. Palvelu-/hoitotarpeiden muutoksia seurataan jatkuvasti hoitojakson aikana. Hoidon toteuttaminen suunnitellaan aina potilaan ja tarvittaessa läheisten kanssa neuvotellen.
3.3.3 Palvelun/hoidon suunnittelu ja toteutus
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeutta. Asiakkaalla/potilaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa/hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa/hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen, asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Alaikäisen asiakkaan mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Asiakaskohtaista hoitosuunnitelmaa seuraavat vastuulääkäri, terveydenhuollon henkilökunta ja mahdollinen erikoislääkäri. Hoito tapahtuu tämän suunnitelman mukaisesti.
Potilaalla on oikeus saada tietoa hoitosuunnitelmastaan. Hoitosuunnitelman muutoksista keskustellaan potilaan kanssa ja niistä tiedotetaan potilaalle ja tarvittaessa omaisille. Jos potilas ei jostain syystä pysty ilmaisemaan omia toiveitaan, yhteistyö omaisten kanssa on erityisen tärkeää.
Hoitohenkilökunta tekee osastolle saapuessaan suunnitelman hoitotyöstä, mukaan lukien lääkärin määräysten toimeenpanosta. Päivittäistä hoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään päivittäin. Osaston lääkäri laatii saapumistilan, sairaanhoitosuunnitelman ja epikriisin (hoitoyhteenvedon). Terveydenhuollon ammattilaisen hoitoyhteenveto ja lääkärin hoitoyhteenveto ovat potilaan nähtävillä OmaKantassa. Nämä sisältävät ohjeet jatkuvasta hoidosta ja seurannasta. Kaikki potilasasiakirjat ovat sähköisessä potilasrekisterissä.
Henkilökunta lukee ja dokumentoi tiedot hoidosta jokaisen työvuoron aikana.
3.3.4 Asiakkaan/potilaan kohtelu ja oikeudet
Itsemääräämisoikeus
YKSIKÖN KUVAUS
Potilaan itsemääräämisoikeus on keskeinen osa laadukasta hoitoa. Liikkumista rajoittavia rajoituksia saa käyttää vain tilanteissa, joissa potilaan henkilökohtainen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Rajoittavia toimenpiteitä käytetään kussakin yksittäistapauksessa vain tarpeellisessa määrin. Päätös on aina potilaskohtainen ja ennen päätöksen tekemistä tulee miettiä, onko muita sopivia menetelmiä turvallisuuden lisäämiseksi. Päätettäessä toimenpiteistä, jotka rajoittavat potilaan liikkumisvapautta, tulee rajoituksen haitat ja edut huomioida tasapuolisesti.
Henkilökunta tekee jatkuvaa yhteistyötä potilaan ja tarvittaessa omaisten kanssa ja ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon heidän hoito- ja huomiotoiveensa. Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoon ja hänen toiveensa ja tarpeensa huomioidaan ja dokumentoidaan. Hoitosuunnitelma dokumentoidaan niin, että myös potilaat ymmärtävät sovitut tavoitteet ja ovat niistä tietoisia. Sairaanhoitajat ja lääkärit varmistavat, että potilas saa parasta mahdollista hoitoa ja huomiota. Lääkäri tiedottaa potilaalle hänen sairaudestaan ??ja tutkimustuloksistaan ??sekä erilaisista hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Henkilökunta käyttää kieltä, jota potilas ymmärtää.
Henkilöstö tuntee terveydenhuollon rajoitustoimenpiteiden käytön periaatteet. Rajoittavien toimenpiteiden käytöstä keskustellaan aina hoitavan lääkärin kanssa, se toteutetaan lääkärin luvalla ja dokumentoidaan. Käytetyt rajoitustoimenpiteet putoamisen estämiseksi ovat magneettihihnat, sänkytuet tai haaravyöt potilaan istuessa. Rajoittavista toimenpiteistä keskustellaan omaisten kanssa, joilla voi myös olla pyyntöjä näistä kaatumisenestotoimenpiteistä. Osaston ulko-ovet pidetään öisin lukittuina.
Ohjeet rajoitustoimenpiteisiin ovat saatavilla organisaatiossa ja niitä noudatetaan.
3.3.5. Muistutus, kantelu ja potilasvahinkoilmoitus
Muistutus
Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä palvelu ja hoito syntyvät asiakkaan/potilaan, läheisten ja ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun/hoitoon, ota asia heti puheeksi palvelua/hoitoa antaneen tai päätöksen tehneen henkilön tai hänen esihenkilönsä kanssa siinä toimintayksikössä, jossa olet asioinut tai saanut hoitoa. Ellei asia selviä keskustelulla, on sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (sosiaalihuoltolaki 812/2000, 23 §).
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle (terveydenhuoltolaki 785/1992, 10 §). Muistutuksen laatimiseen saat halutessasi
apua ja neuvoa sosiaaliasia- tai potilasasiavastaavalta.
Kirjallisen muistutuksen voi tehdä hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvällä digitaalisella lomakkeella tai täyttämällä tulostettavan lomakkeen.
Kantelu
Muistutus on kanteluun nähden ensisijainen. Jos muistutuksen tekijä ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen muistutuksesta, voi asiasta tehdä kantelun (sosiaalihuoltolaki 812/2000, 23 a §; terveydenhuoltolaki 785/1882, 10 a §) aluehallintovirastolle ja erityistapauksissa Valviralle.
Lomake ja ohjeet kantelun tekemiseen löytyvät aluehallintoviraston verkkosivuilta:
Valvonta ja kantelut.
Ohjeita kantelun laatimiseen löytyy myös hyvinvointialueen verkkosivuiltamme:
Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja Tyytymättömyys hoitoon.
Lisätietoa: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivut:
Ohjeita asiakkaille ja potilaille.
Potilasvahinkoilmoitus
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Potilasvahingosta tehdään ilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle. Vahinkoilmoituslomakkeita ja lisätietoja on saatavissa potilasasiavastaavalta, hyvinvointialueen
verkkosivuilta:
Tyytymättömyys hoitoon sekä Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta:
YKSIKÖN KUVAUS
Kaikki valitukset tutkitaan potilaiden asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa annetun lain 10 §:n mukaisesti. Asianomaisilta työntekijöiltä pyydetään lausunnot, ja ilmoitukseen vastannut henkilö tutustuu potilasasiakirjoihin. Tämän perusteella vastuullinen virkamies ottaa kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tai kohtelussa tapahtunut laiminlyönti tai virhe. Kaikki saatu palaute otetaan huomioon toiminnankehittämisessä.
Terveydenhuollon muistutuksen käsittelystä vastaavan toimintayksikön vastuuhenkilön (lääkäri) tai terveydenhuollon vastaavan johtajan nimi ja yhteystiedot:
Osaston ylilääkäri Maria Olme puh 062181111
3.3.6. Sosiaali- ja potilasasiavastaavien palvelut
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävät:
- Neuvoa ja tiedottaa asiakkaita/potilaita tai heidän laillista edustajaansa, omaista tai muuta läheistä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä potilasta potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) annetuissa laissa liittyvissä asioissa.
- Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta/potilasta tai potilaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä muistutuksen tekemisessä.
- Neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus, potilas- tai lääkevahinkoa koskeva korvausvaatimus tai muu asiakkaan sosiaalihuollon tai potilaan terveydenhuollon oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.
- Tiedottaa asiakkaan/potilaan oikeuksista.
- Koota tietoa asiakkaiden/potilaiden yhteydenotoista ja seurata asiakkaiden/potilaiden oikeuksien ja aseman kehitystä.
- Toimia edellä mainittujen tehtäviensä lisäksi asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot
Sosiaaliasiavastaava:
Puhelinnumero: 040 507 9303, puhelinaika: maanantai-perjantai kello 08.00-14.00
Sähköpostiosoite: sosiaaliasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 44, 65100 Vaasa
Potilasasiavastaavien yhteystiedot:
Potilasasiavastaavat: Puhelinnumero: 06 218 1080, puhelinaika maanantai-torstai kello 09.00-11.00 ja 12.00-14.00 Sähköpostiosoite: potilasasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)
Käynti- ja postiosoite: Pohjanmaan hyvinvointialue, Vaasan keskussairaala, A1, Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot löytyvät myös Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: pohjanmaanhyvinvointi.fi/Etusivu/ Näin toimimme/ Asiakkaan ja potilaan oikeudet
3.3.7. Asiakkaan/potilaan osallisuus
Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkailla on mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen asiakasraatien, vaikuttamistoimielinten tai muiden asiakasosallisuuden keinojen avulla. Osa asiakkaistamme osallistuu itse palvelujen tuottamiseen yhdessä ammattilaistemme kanssa,
esimerkiksi kokemusosaajatoiminnan kautta. Pohjanmaan hyvinvointialueelle laadittu osallisuus-suunnitelma muodostaa raamin osallisuustyön kehittämiselle.
Osallisuussuunnitelma on löydettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Hyvinvointialueen alueella toimivia vaikuttamistoimielimiä ovat: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.
Hyvinvointialueen asiakkaiden osallisuutta tuetaan myös muun muassa hyvinvointialueen toimialojen sekä järjestöjen ja yhdistysten välisillä kumppanuuspöytäkeskusteluilla sekä koordinoidun järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan (OLKA) kautta. OLKA-toiminta toteutetaan yhteistyönä Pohjanmaan Yhdistykset ry:n ja Pohjanmaan hyvinvointialueen välillä.
YKSIKÖN KUVAUS
Potilaiden ja omaisten osallistuminen tarkoittaa, että heidän näkemyksensä ja toiveensa otetaan huomioon kaikissa terveydenhuoltoon liittyvissä tilanteissa. Jokaisella potilaalla on mahdollisuus osallistua itseään koskevan hoidon suunnitteluun, tarjoamiseen ja arviointiin. Tämä tehdään yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Potilailla on mahdollisuus antaa palautetta Roidun kautta ja suorassa vuoropuhelussa henkilökunnan kanssa.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on neljä asiakasneuvostoa, joissa jäsenet voivat päättää, miten asiakaslähtöisyys ja potilaiden näkemykset tulee ottaa huomioon hyvinvointialueen toiminnassa. Toimikunnat laativat myös ehdotuksia, miten palvelua voitaisiin tehdä käyttäjäystävällisemmäksi. Asiakasraadit toimivat myös henkilöstön edustajien foorumina, jossa he voivat esittää kysymyksiä potilaille hyvinvointialueen palveluita kehitettäessä ja arvioidessaan.
3.4. Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakas/potilas/läheinen voi antaa saamastaan palvelusta ja hoidosta palautetta ja vaikuttaa siten palveluiden kehittämiseen saamansa/läheisen saaman palvelu/hoitokokemuksen kautta. Myös opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta.
Asiakaspalaute
Asiakaspalautekanavamme löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta: pohjanmaanhyvinvointi.fi /Etusivu/Näin toimimme /Anna palautetta.
Palautetta voi antaa sosiaali- tai terveydenhuollon palveluista, kotisivuista tai yleisenä palautteena (tällöin palaute ei kohdistu mihinkään tiettyyn yksikköön). Palautetta voi antaa myös suullisesti tai kirjallisesti suoraan palvelua tuottavaan tai hoitoa tarjoavaan yksikköön, esimerkiksi yksiköissä olevien asiakaspalvelupäätteiden sekä QR-koodien kautta.
Asiakaskokemus ja -tyytyväisyys
Hyvinvointialue mittaa asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä nettosuositteluindeksin eli NPS-mittarin (Net Promoter Score) avulla. NPS-mittari kertoo, miten suuri osa asiakkaistamme suosittelisi Pohjanmaan hyvinvointialueelta saamaansa palvelua. NPS-lukema voi olla mitä tahansa lukujen -100 ja 100 väliltä. Yleisesti lukua 50 pidetään hyvänä. Mitä korkeampi lukema on, sitä useampi asiakas kertoo suosittelevansa hyvinvointialueen palvelua.
Opiskelijoilta kerättävä palaute
Hyvinvointialue kerää myös opiskelijoilta säännöllisesti palautetta NPS-mittarin ja opiskelijapalautekyselyn (CLES) avulla. NPS-luku voi vaihdella -100 ja + 100 välillä. Yleisesti lukua 50 pidetään hyvänä. Ohjeet opiskelijapalautteen antoon ja NPS-mittarin ja CLES-kyselyn tulokset
löytyvät hyvinvointialueen intra-sivuilta.
Henkilöstöltä kerättävä palaute
Henkilöstöltä kerätään palautetta muun muassa työpaikan NPS-suosittelumittarin avulla. Mittarin avulla saadaan tietoa henkilöstön viihtyvyydestä ja siitä, mitä mieltä työntekijät ovat työpaikastaan. Mittaus tehdään sähköpostitse kaksi kertaa vuodessa. Tulosten käsittelylle, raportoinnille ja läpikäynnille on laadittu ohjeet, jotka löytyvät hyvinvointialueen intra-sivuilta. Tulokset julkaistaan intra-sivuilla toimialoittain.
YKSIKÖN KUVAUS
Osasto käyttää CLES:n palautetta.(opiskelijoiden palautetta).
Lisäksi käytössä on Roidu (Patient Feedback) ja NPS (Staff Feedback). Esimiehet esittelevät osastotuntien aikana syntyneen palautteen niin, että se tavoittaa työntekijät. Näiden tilastot julkaistaan ??toiminta-alueen neljännesvuosittaisessa omavalvontaraportissa.
3.5. Henkilöstö
Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluyksiköissä tulee olla riittävästi toiminnan edellyttämää henkilöstöä (valvontalaki 741/2023, 9 §, 10 §). Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvaan henkilöstöön voi tarvittaessa sisältyä myös vuokratyönä tai alihankintana toiselta palveluntuottajalta hankittua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (edellytyksenä työsopimuslain 55/2001, 7 §:n täyttyminen). Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön määrän on oltava riittävä potilaiden/asiakkaiden määrään sekä heidän hoidon, avun, tuen ja palvelujen tarpeeseen sekä siinä tapahtuviin muutoksiin nähden.
Hyvinvointialueen työntekijöitä, henkilöstöasioita, työsuojelua sekä työturvallisuuslain (738/2002) mukaisten velvoitteiden noudattamista koskevat ohjeistukset löytyvät hyvinvointialueen intrasta: Palvelussuhteeni ja Aineistopankki sekä Alma-työpöytä sovelluksesta.
Hyvinvointialueen virkoihin ja toimiin valittavan henkilöstön muodolliset kelpoisuusvaatimukset, kuten ammatillinen kelpoisuus ja kielitaitovaatimukset on kuvattu kelpoisuussäännössä.
Kelpoisuussääntö on löydettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilta.
3.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne
Henkilökunnalla tulee olla toiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammattitaito ja taidot. Sydänosastolla on 22 työpaikkaa.
Arkisin aamuvuorossa työskentelee 7, iltavuorossa 6 ja yövuorossa 2 omaishoitajaa.
Viikonloppuisin aamuvuorossa työskentelee 6 hoitajaa, iltavuorossa 4 ja yövuorossa 2 hoitajaa.
3.5.2. Sijaisten käytön ja rekrytoinnin periaatteet
YKSIKÖN KUVAUS
Lyhytaikainen väliaikainen henkilöstö rekrytoidaan pääasiassa Resurssien-hallintapalvelujen kautta.
Pitkäaikaisiin määräaikaisiin ja vakituisiin tehtäviin rekrytoidaan työntekijöitä KuntaRekryn kautta.
Organisaation pätevyys- ja kielikartassa määritellään yksittäisten ammattiryhmien
pätevyysvaatimukset. Lääkärien resursointia hallinnoidaan Asiakas- ja resurssikeskuksen kautta.
Kaikkien ammattihenkilöiden pätevyys tarkistetaan rekrytoinnin yhteydessä virallisen rekisterin
JulkiTerhikki kautta. Opiskelijan oikeus työskennellä tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilönä
määräytyy opintopisteiden kokonaismäärän mukaan. Opiskelijaa ohjataan ja seurataan harjoittelun aikana.
Sijaisia käytetään potilasturvallisuuden ja budjetin sallimissa rajoissa.
Yksikkökohtaisissa suunnitelmissa on kuvattu periaatteet, miten sijaisia hankitaan eri tilanteissa.
3.5.3. Perehdytys, täydennyskoulutus ja osaamisen varmistaminen
Henkilöstön perehdytys
Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstön perehdyttäminen toteutetaan kolmitasoisen perehdytysohjelman mukaisesti (osat 1-3). Ensimmäinen osa koostuu yleisperehdytyksestä. Se on suunnattu kaikille työntekijöille sekä myös opiskelijoille ja kesätyöntekijöille. Toinen osa koostuu toimialakohtaisesta perehdytyksestä (valmistunee vuoden 2024-2025 vaihteessa). Kolmannen osan yksiköt/osastot tuottavat itse valmiiksi laadittuun raamitettuun pohjaan (toteutus vuoden 2025 aikana).
Hyvinvointialueen perehdytysohjelma on rakennettu Laatuportti-ohjelmaan. Laatuportista löytyvät myös henkilöstön osaamismatriisit. Laatuportista on luotu rajapinnat lisäksi HRM-järjestelmään. Järjestelmien kautta esihenkilöt voivat seurata työntekijän perehdytyksen eri osioiden suorittamisen etenemistä. Verkkopohjainen perehdytysohjelma varmistaa seurannan lisäksi kaikille tasalaatuisen perehdytyksen.
Perehdytysohjelman läpikäyneet työntekijät saavat palautekyselyn perehdytysmateriaalista.
Verkkopohjainen perehdytys ei poissulje koskaan henkilökohtaista perehdytystä. Uudelle työntekijälle tulee nimetä aina perehdytyksestä vastaava henkilö. Henkilökohtaisen perehdytyksen rooli on verkkoperehdytystä tärkeämpää. Perehtymisohjelman sisällöt on kuvattu tarkemmin hyvinvointialueen intrassa.
YKSIKÖN KUVAUS
Yksiköllä on yksikkökohtainen perehdytysohjelma uusille työntekijöille ja opiskelijoille. Työhön perehdyttämistä järjestetään, ja osa yksiköistä käyttää mentorointia uusille työntekijöille. Organisaatiolla on perehdytysohjelma Laatuportissa. Kaikilla opiskelijoilla on yksi tai kaksi nimettyä ohjaajaa.
Jatkokoulutus ja osaamisen varmistaminen.
Hyvinvointialueen henkilöstö- ja koulutuspalvelut laativat yhteistyössä palvelualueiden kanssa vuosittain henkilöstön osaamisen varmistamissuunnitelman työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Täydennyskoulutusta järjestetään niin omana sisäisenä koulutuksena kuin ulkoisina koulutuksina.
Henkilökunnan osaamista ja koulutustarpeita arvioidaan suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja hyvinvointialueen strategiaan. Lisäksi jokaisen työntekijän henkilökohtaiset koulutustarpeet käydään läpi kehityskeskustelussa vuosittain. Työntekijöillä on velvollisuus oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilökunnan täydennyskoulutukseen osallistuminen. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024).
Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti erilaisia koulutuksia, kuten esimerkiksi ensiapukoulutusta,
hygienia- ja turvallisuuskoulutuksia, lääkehoidon verkkokoulutusta (LOVe), tietoturva- ja tietosuojakoulutusta ja erilaisten sähköisten järjestelmien koulutuksia.
Laatuportti sisältää henkilökunnan osaamisen seurantaa varten yksikkökohtaiset ryhmämatriisit, joita esimiehet voivat käyttää henkilökunnan osaamisen seurannassa (lääkeluvat ja laitepassit). Henkilökunta voi myös seurata omaa osaamistaan ja sitä, milloin se on uusittava.
YKSIKÖN KUVAUS
Kaikkea koulutusta seurataan yksilötasolla ja esimiehet valvovat ja mahdollistavat koko henkilöstön pätevyyden ylläpitämisen. Täydennyskoulutuksen sisällössä tulee ottaa huomioon henkilöstön peruskoulutus, työn vaatimukset ja sisältö. Seurannan tekee Yksikkötasolla paikallinen johtaja, raportointi tehdään sisäisesti Almassa ja Laatuportissa.
Pakolliset koulutukset (elvytys, ensiapuryhmä, ensiapu, turvallisuus, tietoturva) on organisaation järjestämä. Koulutusta järjestetään myös yksikkökohtaisesti tarpeiden mukaan.
Kehityskeskusteluja järjestetään vuosittain ja niitä seurataan sisäisesti henkilöstöhallinto-ohjelmassa Alma. Lisäksi tehdään vuosittain täydennyskoulutuskysely, jonka perusteella päätetään seuraava koulutussuunnitelma. Kaikilla työntekijöillä on myös henkilökohtainen vastuu oman osaamisensa kehittämisestä. Osaamista seurataan yksiköittäin ja tapahtumittain Laatuportissa.
3.5.4 Työhyvinvointi ja työturvallisuus
YKSIKÖN KUVAUS
Hyvä työterveys on edellytys sille, että toiminta on potilaiden turvallista. Henkilöstön työterveyttä seurataan sairauspoissaolotilastoilla, vuosittaisella hyvinvointitutkimuksella sekä NPS-tutkimuksilla, suosittelevatko työntekijät työpaikkaansa. Henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tuetaan muun muassa organisaation lähiesimiesten johtamiskoulutusohjelmalla, TYKY ja E-passi. Kaikki työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Jokaisella työntekijällä on myös oma vastuu omasta työterveydestään. Toimimme organisaationa ennaltaehkäisevästi tämän eteen. Meillä on sisäiset määräykset ja suunnitelmat työntekijöiden tukemiseksi. Esimies valvoo työntekijöiden työaikaa ja työsuoritusta.
Työvuorolistat suunnitellaan työaikalain mukaisesti.
3.6.Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta
Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstösuunnitelma perustuu hyvinvointialueen strategiaan, henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstöohjelman tavoitteisiin. Hyvinvointialueen on palvelunjärjestäjänä seurattava henkilöstön riittävyyttä palveluiden toteuttamisessa sekä oman palvelutuotannon että ostettujen palveluiden henkilöstön osalta (valvontalaki 741/2023, 23 §). Seurannassa on huomioitava tuotettavaa palvelua koskevasta erityislainsäädännöstä tulevat henkilöstömitoitusta ja resursointia koskevat vaatimukset, kuten esimerkiksi hoitajamitoitusten toteutuminen (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012,20 §).
Henkilöstön riittävyyttä turvataan myös hankintayksikön kanssa yhteistyössä tehtävillä kilpailutuksilla. Palveluyksikköjen esihenkilöitä rekrytoinnissa ja sijaisten hankintatehtävässä tukee hyvinvointialueen eri palvelualojen henkilöstön rekrytointiin suunnatut resurssiyksiköt. Toimi- ja tulosalueen valmiussuunnitelmissa tulee olla suunniteltuna henkilöstön kohdentaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Palveluyksiköt raportoivat ja julkaisevat henkilöstön riittävyyden poikkeamat, ja niiden perusteella tehdyt korjaavat toimenpiteet omavalvontasuunnitelman seurantaraportissa.
YKSIKÖN KUVAUS
Osastolla tulee olla riittävästi moniammatillista henkilökuntaa ja asiantuntemusta hoidon laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Osastolle suunnitellaan riittävästi henkilöstöä ja hankitaan tarvittaessa sijaisia. Seuranta tapahtuu potilaiden hoitotarpeita koskevien Rafaelan raporttien kautta. Raportit antavat tietoa työmäärästä (potilashoidon tarpeista) ja henkilöstöresurssien jakautumisesta. Henkilöstömäärää valvovat lähiesimies ja keskijohto.
Riskitekijät määritellään liiketoiminnan suunnittelun yhteydessä ja suurten muutosten sattuessa. Tilanteissa, joissa henkilöstöä ei ole tarpeeksi tai osaavaa henkilökuntaa, teemme yhteistyötä yksikkörajojen yli ja resurssienhallintapalveluiden kanssa. Poikkeustilanteissa päätökset tehdään toiminta-aluetasolla tai hyvinvointialueen johtoryhmässä. Hätätilassa noudatetaan organisaation valmiussuunnitelmaa.
3.7 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
Osasto tekee yhteistyötä organisaation eri ammattiryhmien (lääkärit, terveydenhuollon ammattilaiset, terapiapalvelut, sosiaalihuolto, diagnostinen kuvantaminen, laboratoriotekniikka, asuinpalvelujen hoito suunnitteluryhmä, tekninen henkilöstö) kanssa suullisen viestinnän ja erilaisten tietoteknisten ratkaisujen kautta.
Vuonna 2025 yhteiseen potilastietojärjestelmään siirtymisen myötä yksiköllä on pääsy kaikkiin hyvinvointialueen potilastietoihin. Yksiköillä, joilla ei ole muiden kaltaista yhteistä potilastietojärjestelmää, tiedonkulku toimii suullisesti ja kirjallisesti lähettämällä potilastietoasiakirjoja sisäisen tai ulkoisen postin kautta. Tietoja voidaan hakea Kanta-tietokannasta ja organisaation arkistojärjestelmistä, ja käytössä on myös Turvaposti, jossa potilastiedot lähetetään suojatun sähköpostin kautta. Yksikkö kokoontuu säännöllisesti muiden kumppaneiden kanssa organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Henkilöstön koulutus järjestetään koulutussuunnitelman mukaisesti, jossa otetaan huomioon organisaation vaatimukset ja yksikkökohtaiset tarpeet. Potilas- ja perhepalautetta voidaan antaa suullisesti tai Roidun vastauskanavan kautta. Sivuston kautta on myös mahdollista tehdä HaiPro-potilasturvallisuusraportti.
3.8Toimitilat ja välineet
Sydänosastolla on toimintaansa varten asianmukaiset ja riittävät tilat. Osaston turvallisuussuunnitelma on laadittu ja sen sisällöstä on tiedotettu henkilöstölle. Henkilökunta käy vuosittain turvakävelyillä ja evakuointiharjoituksia järjestetään. Riskiarviointeja tehdään säännöllisesti ja toiminnan muuttuessa.
Tietosuojaseloste on laadittu. Pyrimme suojelemaan potilaiden yksityisyyttä tiloissamme.
Kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistöistä ja mahdollisista korjauksista. Virheilmoituksia ja osastotilojen muutospyyntöjä voi lähettää sähköisesti sisäisten verkkosivujen kautta. Sairaalateknologia vastaa lääketieteellisistä laitteista.
Turvallisuusyksikkö vastaa turvallisuustyön johtamisesta. Osastolla on Laatuportissa turvallisuussivu ja toimintakortit erilaisiin riskitilanteisiin. Rakennuksista on tehty evakuointisuunnitelma. Secapp-alustaa käytetään häiriötilanteiden ilmoitusjärjestelmänä. Kulunvalvonta on käytettävissä laitteella.
Lääkehuone on lukittu. Siivouksesta, jätehuollosta ja ongelmajätteiden käsittelystä huolehtivat omat yritykset.
3.9 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
Lääkinnälliset laitteet
Hyvinvointialueen palveluyksiköissä käytettävien laitteiden, välineiden tulee olla vaatimukset täyttäviä ja turvallisia. Palveluntuottajan tulee huolehtia lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisista velvoitteista. Ammattimaisella käyttäjällä tulee olla nimettynä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että käyttäjän toiminnassa noudatetaan lakia lääkinnällisistä laitteista (719/2021, 32-33 §).
Fimea valvoo lääkinnällisten laitteiden vaatimustenmukaisuutta ja alan toimijoita Suomessa. Laitteiden vaatimustenmukaisuuden valvonta koskee markkinoille saatettuja lääkinnällisiä laitteita ja niiden ammattimaista käyttöä ja ylläpitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lääkinnällisten laitteiden aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka on johtanut tai olisi voinut johtaa asiakkaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden
vaarantumiseen on tehtävä aina vaaratilanneilmoitus Fimealle (Fimea: Määräys ja ohje 16.05.2023, Dnro FIMEA/2021/007734).
Terveydenhuollon laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot
Sairaalatekniikan päällikkö, puhelinnumero: 044 323 1181
Pohjanmaan hyvinvointialue varmistaa yhteistyössä 2M-IT:n asiantuntijoiden kanssa, että hyvinvointialueella/palveluyksiköissä käytetään asiakastietolain (703/2023) vaatimusten mukaisia tietojärjestelmiä, ja jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan palveluntuottajan toimintaa ja jonka tiedot löytyvät Valviran tietojärjestelmärekisteristä. Hyvinvointialueelle on laadittu vuonna 2024 organisaation sisäiseen käyttöön tarkoitettu tietoturvasuunnitelma (intra). Tietoturvasuunnitelma täyttää asiakastietolain (703/2024) 77 §:n ja THL:n määräyksen 3/2024 mukaiset velvoitteet. Tietoturvasuunnitelman, ja sen päivittämisen vastuuhenkilöitä ovat tietohallintojohtajat.
Tietoturvasuunnitelma tarkastetaan kerran vuodessa vuosikellon mukaisesti ja tarvittaessa
henkilötietojenkäsittelyn ohjeistuksen tai tietojärjestelmien muutosten tai päivityksien yhteydessä. Tietoturvasuunnitelman toteutumista seurataan ja kehitetään yhteistyössä sekä 2M-IT:n että Pohjanmaan hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa.
Tietoturvatoimenpiteiden käytännön toteuttamisesta vastaavat tietohallintojohtajat sekä 2M-IT:n asiantuntija. Tietosuojatoimenpiteiden käytännön toteuttamisesta vastaa hyvinvointialueen tietosuojavastaavat.
Jos yksikössä on käytössä kameravalvonta, tulee siitä ilmoittaa henkilölle kameravalvonta -merkinnällä ennen valvotulle alueelle/valvottuun rakennukseen astumista. Kameravalvonnan osalta hyvinvointialueella toimitaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman ohjauskirjeen (Kameravalvonta sosiaalihuollon toimintayksiköissä, 2.2.24 LSSAVI/677/2024) ja hyvinvointialueen laatiman kameravalvontaa koskevan ohjeistuksen (intra) mukaisesti. Kameravalvonnan rekisteriseloste on löydettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilta:
https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/tietoa-meista/organisaatio-ja-paatoksenteko/tietosuojakaytantomme/.
YKSIKÖN KUVAUS
Potilasturvallisuus voidaan taata potilashälyttimillä ja hätäpuhelimilla ja henkilökunnan turvallisuus puhelimilla ja henkilöhälyttimillä. Yksikössä on kyse siitä, miten osaston kulunvalvonta on järjestetty, mm. eri huoneisiin ja lisäuloskäyntien sijaintiin, että ulko-ovet pidetään lukittuna ja kameravalvonta on käytössä tietyillä alueilla.
HaiPro-raportoinnin kautta henkilökunta voi ilmoittaa lääketieteellisten laitteiden virheistä. Henkilökunta ja lähiesimies ovat tietoisia tästä ja ovat velvollisia raportoimaan siitä tarvittaessa. Ilmoitus on linkitetty Fimeaan, joka on lääkinnällisten laitteiden valvontaelin.
Lääketieteellisesti pätevä henkilökunta tarkastaa kaikki laitteet ennen niiden käyttöönottoa ja säännöllisin väliajoin. Osastolla on lääkinnällisistä laitteista vastaavat henkilöt, jotka suorittavat säännöllisiä tarkastuksia ja päivittävät luetteloa kaikista osastolla käytettävistä lääkinnällisistä laitteista. Henkilökunta on perehdytetty ja koulutettu ja ovat osoittaneet asiantuntemusta lääketieteellisten laitteiden käytössä yksikössä. Henkilöstön yksilölliset taidot ja koulutus on dokumentoitu Laatuportti-tietokantaan. Lääketieteellisten laitteiden hankinta tapahtuu hyvinvointialueen ostoyksikön kautta.
Nimetyn lääkinnällisistä laitteista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sisältyvät yksiköiden itsevalvontasuunnitelmiin.
Gun-Marie Grannas, 06- 2136780
Tietojärjestelmät ja tietoturva
YKSIKÖN KUVAUS
Osasto käsittelee henkilötietoja tietosuoja-asetuksen mukaan. Henkilötietojen käsittely perustuu pääsääntöisesti lailliseen velvoitteeseen tai rekisteröidyn suostumukseen. Vastaanotettuja henkilötietoja käsitellään vain ilmoitettuun tarkoitukseen.
Rekisteröidyllä on oikeus tietää, mihin tarkoituksiin ja millä tavalla henkilötietoja käsitellään. Hyvinvointialueen verkkosivuilla on julkinen tietosuojaseloste perustetuista potilasrekistereistä ja niiden vastuuhenkilöistä. Se sisältää tiedot tietosuojavastaavista ja heidän yhteystietonsa. Tietosuojavastaavat antavat tarvittaessa lisätietoja siitä, miten henkilötietoja käsitellään hyvinvointialueella ja ottavat vastaan ??valituksia henkilötietojen käsittelystä. Hyvinvointiosaston verkkosivuilla on myös tietosuojaselosteet kameravalvontaan, Roidun asiakasvastausjärjestelmään ja puhelinkeskukseen liittyen.
Tietoturvasuunnitelma on henkilöstön saatavilla intranet-sivuilla ja se käydään läpi henkilökunnan kanssa sekä uutta henkilöstöä esiteltäessä. Henkilökunta päivittää säännöllisesti tietojaan tietosuojasta ja tietoturvasta verkkokoulutuksen avulla. Lähiesimies valvoo, että koko henkilökunta on suorittanut koulutuksen. Työsuhteen tullessa koko henkilöstölle tiedotetaan organisaation tietoturvasäännöistä ja he allekirjoittavat lomakkeen lukeneensa tiedot.
Tekniikan käyttö
YKSIKÖN KUVAUS
Potilaan yksilölliset tarpeet ja itsemääräämisoikeus toteutuvat tavanomaisen käytännön mukaisesti myös silloin, kun palvelujen tuottamisessa käytetään teknologiaa. Saatuja henkilötietoja käsitellään vain ilmoitettuun tarkoitukseen.
Palveluyksikön henkilö/asiakas/ potilasturvalaitteiden ja/tai turvapuhelimien toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot (kirjaa, jos asia koskee yksikköä)
Petri Luoma sairaalatekniikan päällikkö
Kimmo Tiira IT-johtaja
3.10 Lääkehoito
Pohjanmaan hyvinvointialueen jokaisessa lääkehoitoa ja lääkehoidon ohjausta toteuttavassa työyksikössä tulee olla ajantasainen, lääkärin allekirjoittama lääkehoitosuunnitelma, josta käy ilmi yksikössä toteutettava lääkehoito ja lääkehoidon toteuttamisen toimintatavat.
Hyvinvointialueella kaikki laillistetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä lääkehoitoon koulutetut nimikesuojatut ammattihenkilöt, jotka osallistuvat työssään lääkehoidon toteuttamiseen varmistavat lääkehoito-osaamisensa. Lääkelupa uusitaan viiden vuoden välein. Lääkehoitosuunnitelmien ja lääkehoitolupien hyväksymisvastuut on delegoitu johtajaylilääkärin päätöksellä erikseen nimetyille vastuulääkäreille alueellisesti tai erikoisalakohtaisesti.
Työyksiköiden lääkehoitosuunnitelmat perustuvat STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaaseen (2021: 6), Pohjanmaan hyvinvointialueen oppaaseen turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta (intra) sekä toimialojen ja tulosalueen toimintaohjeisiin. Turvallinen lääkehoito -oppaassa on kuvattuna organisaatiotasolla lääkehoidon turvallisuuteen ja toteuttamiseen vaikuttavat osa-alueet, periaatteet sekä toimintatavat ja -ohjeet, joilla lääkitysturvallisuuden toteutuminen pyritään varmistamaan. Opas ohjaa toimiala- ja työyksikkökohtaisten suunnitelmien laadintaa. Oppaassa kuvataan lääkehoidon toteuttamisen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka yksikön ja lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvan työntekijän on täytettävä.
Työyksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat laaditaan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma -pohjaan. Yksiköt päivittävät lääkehoitosuunnitelmat kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin, jos yksikön toiminnassa, vastuuhenkilöissä tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia.
YKSIKÖN KUVAUS
Osaston ylilääkäri vastaa potilaan lääkehoidosta kokonaisuudessaan. Osastolla on nimetty sairaanhoitaja, joka vastaa koko lääkehoidon toteuttamisesta.
Hoitava lääkäri vastaa potilaan lääkehoidosta kokonaisuutena. Työyksikössä on oltava nimetty sairaanhoitaja (osastonhoitaja), joka vastaa koko lääkehoidon toteuttamisesta. Lääkehoitoa toteutetaan yksikössä säännöllisesti yksikön hyväksytyn lääkehoitosuunnitelman mukaisesti, joka päivitetään vuosittain ja tarvittaessa. Päivityksiin merkitään päivämäärä ja päätöksen kohta. Yksikön hoitotyöhön ja lääkehoitoon osallistuva hoitohenkilökunta lukee lääkehoitosuunnitelman ja allekirjoittaa lukukuitin lukemisensa vahvistukseksi. Osastonhoitaja vastaa yksikön lääkehoidosta ja huolehtii siitä, että lääkehoito toteutetaan potilasturvallisella tavalla ja voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Hoitohenkilökunnalla on oltava voimassa oleva lääkehoidon pätevyystodistus. Tämä varmistetaan siten, että hoitohenkilökunta (sairaanhoitajat, lähihoitajat) opiskelee, suorittaa kokeet ja osoittaa yksikössä tarvittavan lääkehoidon käytännön osaamisen 5 vuoden välein.
Yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta vastaavan lääkärin nimi ja yhteystiedot
Maria Olme osastonylilääkäri, 06-2181111
Yksikön lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta vastaavan sairaanhoitajan nimi ja yhteystiedot
Gun-Marie Grannas, osastonhoitaja, 06-2136780
3.11 Ravitsemus
YKSIKÖN KUVAUS
3.12 Hygienia, infektioiden ehkäisy ja torjunta
Pohjanmaan hyvinvointialueella noudatetaan tartuntatautilakia (1227/2016) ja THL:n ohjeita ja suosituksia. Näiden pohjalta hyvinvointialueelle on luotu omat hygienia- ja infektioidentorjuntaohjeet. Nämä ohjeet löytyvät henkilökunnalle sekä palveluntuottajille hyvinvointialueen intrasta ja Sharepointista. Hygieniahoitajat toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden infektioiden torjunnan asiantuntijoina yhteistyössä hyvinvointialueen infektiolääkärin kanssa. Hyvinvointialueella toimivien hygieniahoitajien yhteystiedot ja vastuualueet löytyvät hyvinvointialueen intrasta ja verkkosivuilta. Tartuntatautihoitajat työskentelevät sote-keskuksissa ja vastaavat kansalaisten sekä koulujen ja päiväkotien neuvonnasta ja tartuntatautien selvittämistyöstä yhdessä tartuntatautilääkäreiden kanssa: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/nain-toimimme/hygienia-ja-infektioiden-torjunta/tartuntataudit/ Yksiköllä tulee olla oma nimetty hygieniavastaava. Työyksiköissä toimivien hygieniavastaavien rooli ja tehtäväkuvaus löytyy intrasta ja yksityisten palveluntuottajien Sharepointista. Lisätietoa hygieniakäytännöistä ja infektioiden torjunnasta:
THL. Infektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjeita: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita THL. Infektiotaudit ja rokotukset: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/ Pohjanmaan hyvinvointialueen intrasivut: Hygienia ja infektioiden torjunta Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivut: Palveluntuottajien ohjeet.
YKSIKÖN KUVAUS
Henkilökunta noudattaa hygieniaa ja infektioiden torjuntaa koskevia ohjeita. Yksikkö vastaa hygieniasta ja infektioiden torjunnasta. Hygieniaryhmä toimii tukena. Osastolla on nimetty hygieniavastaava, joka toimii linkkinä hygieniaryhmän ja yksikön välillä. Yksiköissä noudatetaan hyvinvointialueella yhteisesti laadittuja hygieniaohjeita. Ohjeet ovat saatavilla henkilökunnan sisäisillä verkkosivuilla. Käsien desinfiointiainetta on saatavilla kaikissa tiloissa. Lääkinnällisten laitteiden puhdistamisesta on olemassa erityisohjeet, joita noudatetaan. Esimiehet varmistavat, että henkilöstöllä on riittävät tiedot sovellettavista hygieniaohjeista.
Organisaatio järjestää myös erityisiä hygieniakoulutuspäiviä, joissa annetaan ajantasaista tietoa yksiköille. Käytämme infektiorekisteriä (SAI) ja esiintyvyyden seurantaa niissä yksiköissä, joissa SAI ei ole vielä käytössä. Hygieniahoitajat seuraavat aktiivisesti hoitoon liittyviä infektioita, toimivat asiantuntijoina ja ottavat tarvittaessa yhteyttä asianomaisiin yksiköihin. Henkilökunnalle tarjotaan kausi influenssarokotuksia ja heidän rokotukset tarkistetaan rekrytoinnin yhteydessä.
Siivousta ja hygieniaa varten on olemassa erityissuunnitelmat, jotka laaditaan yhteistyössä sisäisten siivous- ja puhtaanapitoyritysten henkilöstön kanssa. Pesulapalvelut on kilpailutettu.
Yksikön hygieniavastaavan nimi ja yhteystiedot
Susanna Smedman, sjukskötare 06-2132772
3.13 Terveyden- ja sairaanhoito
YKSIKÖN KUVAUS
Potilaiden terveyden ja sairaanhoidon turvaamiseksi henkilökunta ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Henkilökunta harjoittelee elvytystä vuosittain organisaation ohjeiden mukaisesti.
Osastolla on hoitohenkilökunta paikalla 24/7. Lääkärit kiertää päivän aikana ja päivystys-lääkäripalveluista on sovittu virka-ajan ulkopuolella.
Henkilökunnalla on perustiedot palliatiivisesta hoidosta.
Osastolla on kirjalliset ohjeet kuinka toimia kuolemantapauksessa.
3.14 Hyvinvointia, kuntoutumista, osallisuutta ja kasvua tukevatoiminta
.
Vuodeosastolla käytetään aktivoivaa toimintatapaa osana potilaan hoitosuunnitelmaa. Terapiahenkilöstö osallistuu aktivointiin asiantuntijoina tarpeen mukaan. Osastolla on vierailuaika, ja omaiset voivat sopia vierailuista hoitohenkilökunnan kanssa vierailuaikojen lisäksi. Potilaat, jotka kykenevät siihen, saavat istua päiväsalissa aterioimassa ja seurustelemassa. Potilaiden hyvinvointia ja toimintakykyä seurataan hoitosuunnitelman päivittäisen arvioinnin avulla. Sairaalapapin yhteystiedot ovat saatavilla yksiköissä, ja joissakin yksiköissä,
Osaston kautta on mahdollisuus käyttää kolmannen sektorin tukipalveluja, kuten Olka-tukipalvelua ja eri yhdistysten tukihenkilöitä.
3.15 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
Pohjanmaan hyvinvointialue toimii järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden osalta asiakas/potilastietojen rekisterinpitäjänä. Hyvinvointialueen/palveluyksikön tulee varmistaa, että palveluyksikön toiminnassa noudatetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (679/2016) ja asiakastietolain (703/2023) säännöksiä ja Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojen käsittelystä ja tietosuojasta laatimia ohjeistuksia.
Hyvinvointialueen tietosuojakäytäntöjä ja henkilötietojen käsittelyä koskevat menettelytavat on kuvattu Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Tietosuojakäytäntömme ja henkilöstölle intrassa, Tietosuoja ja tietoturva -sivustolla. Samalta sivustolta löytyy myös toimintaohjeet henkilöstölle, miten tulee toimia tietosuoja-asetuksen (679/2016) 34 artiklan mukaisesti mahdollisen henkilötietojen tietoturvaloukkauksen yhteydessä (Ilmoitus tietoturvaloukkauksesta).
Kaikki hyvinvointialueen työntekijät, opiskelijat ja muut henkilöt, jotka käsittelevät organisaation salassa pidettäviä tietoja allekirjoittavat tietojen ja tietojärjestelmien käyttöä koskevan salassapitositoumuksen. Salassapitovelvollisuus koskee työntekijöitä palvelus- tai toimeksiantosuhteen aikana ja sen jälkeen. Työntekijöiltä edellytetään lisäksi suorittamaan tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen. Linkki koulutukseen ja salassapitositoumukseen löytyy intrasta: Tietosuoja- ja tietoturva.
Pohjanmaan hyvinvointialueen sisäiseen käyttöön laadittu tietoturvasuunnitelma löytyy hyvinvointialueen intrasta.
YKSIKÖN KUVAUS
Kaikki työntekijät ovat vastuussa potilastietojen rekisteröinnistä.
Henkilökunta käyttää omia käyttäjätunnuksiaan ja kirjautumisiaan organisaation tietokoneisiin ja potilastietojärjestelmään hyvinvointialueen tietosuojasuunnitelman mukaisesti.
Henkilöstön pätevyys varmistetaan tietosuojan ABC:n säännöllisellä koulutuksella ja henkilökohtaisella allekirjoituksella tietojen ja tietokonejärjestelmien käyttö- ja salassapitosopimuksilla.
Lifecare-potilastietojärjestelmässä, jonka organisaatio on ottanut käyttöön alkuvuodesta 2025, on mahdollista seurata, kuka on käyttänyt potilaan sähköiseen sairauskertomukseen. Oikeudet potilastietoihin myönnetään ammattiroolin ja hoitoyksikön mukaan. Saatavilla on mallihoitosuunnitelmia potilaan hoidon strukturoidulle dokumentoinnille sekä yleisiä lauseita Lifecaren dokumentoimiseksi.
Kun potilastietoja on tarpeen lähettää organisaation ulkopuolelle, käytetään salasanalla suojattua turva postia/suojattua sähköpostia. Potilastietojärjestelmästä tulostetut asiakirjat säilytetään paperikansiossa tai tuhotaan asiakirjasilppurissa.
Tietosuojaselosteet asiakas- ja potilasrekisterin vastuu- ja yhdyshenkilöistä löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta: Tietosuojakäytäntömme
Pohjanmaan hyvinvointialueen tietosuojavastaavien yhteystiedot ja lokitietopyyntöjen toimitusosoitteet
Hyvinvointialueen tietosuojavastaava käsittelee saapuneet lokitietopyynnöt ja selvitykset. Tietotopyynnöt on tehtävä kirjallisesti ja osoitettava osoitteeseen:
Pohjanmaan hyvinvointialue, Tietosuojavastaava / C.0, Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa Tietosuojavastaava: Tuija Viitala Puhelinnumero 06 213 1840, sähköposti: tietosuojavastaava@ovph.fi tai
Pohjanmaan hyvinvointialue, Tietosuojavastaava, Tammikaivontie 4, 1. kerros, 65100 Vaasa Tietosuojavastaava: Anne Korpi Puhelinnumero 040 183 2211, sähköposti: tietosuojavastaava@ovph.fi
4. OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA
4.1 Vastuu riskienhallinnasta, riskien tunnistamisesta ja arvioinnista
Pohjanmaan hyvinvointialueen riskienhallinnan vastuut on kuvattu hyvinvointialueen hallintosäännössä, toimintasäännössä ja omavalvontaohjelmassa. Riskienhallintaprosessi ja riskienhallinnan käytännön menettelytavat on kuvattu organisaation sisäiseen käyttöön tarkoitetussa Riskienhallinnan käsikirjassa (intra/aineistopankki).
Riskinhallinta ja -arviointi on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen systemaattista asiakas/potilasturvallisuuden kehittämistä ja yksiköiden tavanomaista toimintaa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat/potilaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan ja epäkohtia.
Riskinarviointia tehdään sekä yksikkötasolla päivittäisessä työssä, että osana johdon päätöksentekoprosessia. Ennakoiva riskienarviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä yksikkö-, alue- että organisaatiotasolla. Johdon ja/tai yksikön esihenkilön vastuulla on määrittää, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan riskien saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle.
Riskiprosessi jaetaan kolmeen osaan: operatiivisiin, strategisiin ja muutosriskeihin. Operatiivisia eli toiminnallisia riskejä arvioidaan jatkuvasti, mutta vähintään kerran vuodessa yksiköissä tehdään järjestelmällinen riskien arviointi. Toiminnallisten riskien tunnistamiseen on hyvinvointialueella luotu strukturoitu riskientunnistamislomake (Laatuportti) yksiköiden tueksi. Strategiset riskit dokumentoidaan syksyisin toimintasuunnitelman laadinnan (Opiferus) yhteydessä. Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat uhata tai estää toimintasuunnitelman toteutumista. Muutosriskit ovat joko ulkoisia tai sisäisiä muutoksia toiminnassa. Niillä voi olla yhteys hankkeisiin tai muihin muutoksiin toiminnassa. Tällöin riskinarviointi pyritään tekemään jo suunnitteluvaiheessa, jotta riskit voidaan minimoida etukäteen. Riskienhallintaa tehdään ensisijaisesti omassa yksikössä yhdessä henkilöstön kanssa.
YKSIKÖN KUVAUS
Yksiköillä on nimetyt turvallisuus- ja laatuvastaavat.
Mikäli turvallisuuteen tulee muistutuksia tai parannusehdotuksia, ulkopuolisilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus tehdä asiasta HaiPro ilmoitus. Tämä käsitellään osastolla ja tarvittaessa isommassa työryhmässä hyvinvointialueen sisällä.
4.2 Riskienhallinta, toiminnassa ilmenneiden epäkohtien ja puutteiden käsittely.
Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden ja asiakkaan/potilaan saaman palvelun näkökulmasta. Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman epäkohtien tunnistamista ei asiakas- ja potilasturvallisuusriskejä voida ennalta ehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin puuttua suunnitelmallisesti. Hyvinvointialueen henkilökunta arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita/potilaita ja tekee havainnointia toimintaan, laatuun ja asiakas/potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.
. Hyvinvointistrategia
. Hallinto- ja toimintasääntö
. Omavalvontaohjelma
. Miten Pohjanmaa voi
. Omavalvonnan ja laadunhallinnan käsikirja
. Riskienhallinnan käsikirja
. Hyvinvointialueen valmiussuunnitelman yleinen osa, toimialojen- ja tulosalueiden valmiussuunnitelmat ja tulosyksiköiden toimintakortit häiriötilanteisiin . Yksikön turvallisuussivu sisältäen turvallisuussuunnitelman, poistumisturvallisuusselvityksen (24/7 yksiköt) ja toimintakortit, turvallisuusohjeet
. Tietoturvasuunnitelma
. Valvontasuunnitelma
. Osallisuussuunnitelma
. Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus -toimintaohjeet
. Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma, toiminta- ja työyksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat
. LOVe-käsikirja
. Eettiset ohjeet
. Työsuojelun toimintaohjelma
. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Perehdytysohjelma (osat 1-3)
. Laiteturvallisuusohjeet
. Hygienian ja infektioiden torjunnan ohjeet
. Rajoittavat toimenpiteet -ohjeistus
. Asiakkaan tunnistaminen -ohjeistus
YKSIKÖN KUVAUS
Osastolla ehkäistään ja hallitaan toimintaan ja potilasturvallisuuteen kohdistuvia riskejä selkeillä toimintasuunnitelmilla esimerkiksi lääkitystä, potilassiirtoja ja kriisitilanteita varten. Henkilökunta saa koulutusta ja tietoa turvallisuusohjeista. Potilasturvallisuus on toistuva teema uuden henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisessä.
Jokaisesta haittatapahtumasta tehdään Haipro-ilmoitus. Organisaation tavoitteena on raportoida enemmän läheltä piti -tilanteita kuin varsinaisia vaaratilanteita, jotta korostettaisiin ennaltaehkäisevän potilasturvallisuustyön merkitystä. Jokainen raportti analysoidaan ja siihen reagoidaan. Tapahtumista keskustellaan myös osastokokouksissa henkilökunnan kanssa ja keskustellaan, miten tällainen tilanne olisi voitu välttää.
Valvovien viranomaisten tutkimuspyynnöt ovat osa jatkuvaa työtä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Kaikki tutkintapyynnöt dokumentoidaan sähköiseen Dynasty-tietokantaan. Näin varmistetaan, että pyyntö kuitataan ja siihen vastataan määräajassa.
Jos valvontaviranomainen vaatii muutoksia tai parannuksia, tehdään suunnitelma, miten muutokset huomioidaan.
Palveluyksikön/yksikön tunnistamat keskeiset riskit, ja niiden riskienhallintakeinot
Riski | Miten varaudutaan riskienhallintakeinoin |
Kaatumisonnettomuudet | Kaatumisonnettomuuksien tomintaohjelma |
Lääkehoito | Lääkemääräyksien tarkka dokumentointi. Kaksoistarkistus lääkkeenjaon yhteydessä. |
tiedonkulku, tiedonhallinta | Järjestelmällinen ja toimiva raportointijärjestelmä hoitotiimien ja eri hoitoyksiköiden välillä.
|
Kriittiset tietojärjestelmät ovat joko kokonaan tai osittain pois käytöstä
| Tietojärjestelmien säännölliset päivitykset. Varmuuskopiot ja varmuuskopiojärjestelmät (paperi ja kynä) kriittisiin toimintoihin.
|
Tekniset laitteet ovat epäkunnossa
| Säännöllinen laitteiden huolto ja huolto. Varusteet on uusittava riittävän usein.
|
Henkilökunnan pula | Tehokas rekrytointi |
Puutteita henkilökunnan kielitaidoissa | Kielikurssit, kielitodistukset |
|
|
4.2.1 Palveluntarjoajien ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajalla on velvollisuus tiedottaa henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta (Valvontalaki 741/2023, 30 §). Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta, ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 27 §:ssä tarkoitettuun palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan. Hyvinvointialueen henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat menettelyohjeet löytyvät intrasta.
Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (valvontalaki 741/2023, 29 §) Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä Pohjanmaan hyvinvointialueelle/palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti
vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Hyvinvointialueen/palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin (741/2023) 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena.
Henkilökunnan käytössä olevat sähköiset ilmoitusjärjestelmät ovat:
- HaiPro-järjestelmä (asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitus, työturvallisuusilmoitus, tietosuoja/ tietoturvallisuusilmoitus)
- SPro-järjestelmä (ilmoitus sosiaalihuollon toteuttamisessa havaituista epäkohdista tai epäkohtien uhista).
Edellä mainituissa järjestelmissä tehtyihin ilmoituksiin toteutetaan riskien arviointi sekä kirjataan niihin kehittämis/korjaavat toimenpiteet riskien poistamiseen/vähentämiseen.
YKSIKÖN KUVAUS
Palvelutuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus- ja oikeus (valvontalaki 29§) on tilanteita, joissa henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan epäkohdista tai uhka epäkohdista, joka saattaa vaarantaa potilasturvallisuuden tai hoidon laadun.
Henkilökunta saa informaatiota velvollisuudestaan ??ilmoittaa kaikista epäkohdista tai epäkohtien uhista.
Organisaation verkkosivuilla on selkeät kirjalliset tiedot siitä, miten edetä. Osaston esimiehen vastuulla on myös ottaa asia säännöllisesti esille yhteisissä työpaikkakokouksissa. Osastolla on käytössä HaiPro-raportointijärjestelmä.
Osasto tekee vuosittain oman riskiarvioinnin ja tekee myös toimenpide ehdotuksia. Sisäiset tarkastukset tehdään vuosittain ja tarkastusraportti mahdollisine parannus-/muutostoimenpiteineen kirjataan tarkastusraporttiin. Sisäisiä ja ulkoisia auditointeja tehdään säännöllisin väliajoin. Tarkastuksen aikana vastaanotetaan myös raportti ja ehdotetut toimenpiteet.
4.2.2 Asiakkaan/potilaan ja ulkoisen palveluntuottajan ilmoituskanavat
Asiakkaan, potilaan tai omaisen ilmoitus vaaratapahtumasta Mikäli asiakkaan/potilaan tai omaisen hoidossa tai palvelussa on tapahtunut virhe, epäkohta tai läheltä piti -tilanne, voi asiakas/potilas tai omainen tehdä vaaratapahtumailmoituksen verkkolomakkeella Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivujen kautta.
Ilmoituslomake löytyy Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Anna palautetta
Ulkoisen palveluntuottajan/yhteystyökumppanin vaaratapahtuma- tai epäkohtailmoitus
Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteystyökumppanit voivat tehdä hyvinvointialueen toiminnasta ulkoisen palveluntuottajan/yhteistyökumppanin vaaratapahtuma- tai epäkohtailmoituksen verkkolomakkeella. Ilmoitukset ohjautuvat asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreille sekä laatujohtajalle, jonka jälkeen ilmoitus käsitellään vastuussa olevien ihmisten kanssa. Tarvittaessa myös valvonta osallistuu vaaratapahtuman tai epäkohdan selvittelyyn. Ilmoituslomake löytyy Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Anna palautetta
Yksityisen palveluntuottajan omavalvontailmoitus
Yksityisen palveluntuottajan (ostopalvelu- ja palvelusetelituottajat) tulee tehdä omassa toiminnassaan tapahtuneesta vaaratapahtumasta omavalvontailmoitus Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Yksityisen palveluntuottajan omavalvontailmoitus.
4.2.3 Vaaratapahtumien, puutteiden ja epäkohtien käsittely ja korjaavat toimenpiteet.
HaiPro-järjestelmässä esiin tulevat korjaavat ja kehittävät toimenpiteet ja dokumentoidaan suunnitteluohjelmaan. Henkilökunta osallistuu parannusprosessin kehittämiseen.
Jos asia koskee tiettyä potilasta, potilaalle tiedotetaan kehittämistoimenpiteistä. Jos asia kiinnostaa yleistä, siitä voidaan ilmoittaa järjestön virallisilla tiedotuskanavilla.
Vakavien vaaratilanteiden sattuessa organisaatiolla on selkeä prosessimalli, miten edetä, ja vakavan tapauksen tutkinta käynnistetään. Vakavien vaaratilanteiden ohjeiden tutkintaprosessi löytyy organisaation intranetistä.
Omavalvonnan kehittämissuunnitelma.
Palveluyksikön/yksikön omavalvonnan seurannassa havaitut palveluiden laadun ja asiakas/potilasturvallisuuden puutteet ja esille nousseet kehittämistarpeet, ja niitä koskevat korjaavat toimenpiteet kirjataan omavalvonnan kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan myös kuka vastaa mistäkin kehittämistoimenpiteestä ja millä aikataululla toimenpide toteutetaan. Kehittämissuunnitelma löytyy omavalvontasuunnitelman liitteestä 1.
4.3 Ostopalvelut ja alihankinta
Hyvinvointialueen on järjestämisvastuunsa (valvontalaki 741/2023, 24 §; laki hyvinvointialueesta 611/2021, 10 §) nojalla ohjattava ja valvottava yksityisiä palveluntuottajia, ja näiden alihankkijoita jatkuvasti palveluja tuotettaessa. Pohjanmaan hyvinvointialue palvelunjärjestäjänä ja tilaajana varmistaa alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palveluiden sisällön, laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden kilpailutusvaiheessa tai palvelusetelipalveluntuottajien hyväksyntäprosessissa tai suorahankintana hankituissa palveluissa sopimusta tehdessä. Tilaajalla on vastuu tarkistaa, että palveluntuottaja täyttää tilaajavastuulain mukaiset edellytykset sekä asetetut sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimukset.
Sopimuksesta vastaava viranhaltija seuraa ja valvoo, että palveluntuottaja noudattaa sopimusta ja täyttää palvelulupauksensa ja että asiakkailta ja henkilökunnalta saatuihin palautteisiin palveluntuottajan toiminnasta reagoidaan viipymättä palautteen edellyttämällä tavalla. Myös turvallisuusosaamisen varmistamisen menettelyt ja toteutumisen seuranta ovat osa tilaajan toteuttamaa omavalvontaa. Sopimushallintaa, hankintojen tekoa ja reklamaatioita koskevat ohjeet löytyvät hyvinvointialueen intrasta
4.4 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
Pohjanmaan hyvinvointialue huomioi riskienhallinnassaan varautumista ja palveluiden jatkuvuutta koskevat velvoitteet sekä omassa toiminnassaan että hankkiessaan palveluja toiselta palveluntuottajalta. Osana jatkuvuuden hallintaa asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin 308/2023; pelastuslaki 379/2011; valmiuslaki 1552/2011).
Hyvinvointialueen palvelutuotannon osalta toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa varautumisesta ja valmiussuunnittelusta (hallintosääntö, § 104). Tulosalueen vastuuhenkilön tehtävänä on kehittää vastuualueensa keskeisiä prosesseja yhteistyössä toimialajohtajan ja resurssijohtajien kanssa (hallintosääntö § 43). Siihen kuuluu myös varautuminen ja valmiussuunnittelu, joten tulosalueen vastuuhenkilö, toimialajohtajansa ja resurssijohtajansa ohjaamana, on vastuussa tulosalueensa valmiussuunnitelman tuottamisesta. Toimialat voivat kuitenkin siirtää niille määrättyä toimivaltaa ja niille kuuluvia tehtäviä edelleen alaisilleen toimijoille. Tämä koskee myös varautumiseen liittyviä tehtäviä mutta sillä edellytyksellä, että ne, joille näitä tehtäviä ja/tai toimivaltaa on siirretty, eivät voi edelleen siirtää niitä.
Valmiussuunnittelulla luodaan kansallisen, alueellisen ja hyvinvointialueen oman riskiarvion pohjalta häiriötilanteiden hallintamalli, jolla varmistetaan johtamisjärjestelmä ja toimintatapamallit palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Hyvinvointialueen valmiussuunnitelmakokonaisuus koostuu valmiussuunnitelman yleisestä osasta, toimialojen- ja tulosalueiden valmiussuunnitelmista sekä liitännäissuunnitelmista, joita ovat muun muassa suuronnettomuussuunnitelma, pandemiasuunnitelma, joditablettien varautumissuunnitelma säteilyonnettomuuksien ja laskeuman varalta sekä alueellisten väestön siirtojen evakuointisuunnitelma. Valmiussuunnittelua täydentävät tulosyksiköiden turvallisuussuunnitelmat ja toimintakortit häiriötilanteita varten. Hyvinvointialueella jokainen yksikkö laatii yksikön oman turvallisuussivun.
Turvallisuussivu sisältää yksikön turvallisuussuunnitelman, poistumisturvallisuusselvityksen (ne yksiköt, joilla on siihen lakisääteinen velvollisuus), kiinteistön pelastussuunnitelman (kiinteistön omistaja laatii), toimintakortit ja muut yksikön tarvittavat turvallisuusohjeet. Yksiköissä ei ole erikseen pelastussuunnitelmaa. Pelastusturvallisuus on osa yksikön turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussivun tiedot päivitetään aina, kun toiminnassa/ tiloissa tapahtuu muutoksia.
Hyvinvointialueen työntekijät osallistuvat vähintään joka 5. vuosi turvallisuuspäivä -koulutukseen. Turvallisuuskävelyyn yksikössä osallistuu jokainen vuosittain ja turvallisuuskävelystä vastaavat yksikön esihenkilö ja laatu- ja turvallisuusyhdyshenkilöt.
YKSIKÖN KUVAUS
Tärkeitä sopimuskumppaneita ovat laboratorio-, veri- ja patologiapalvelut, sairaala-apteekit, siivous-, pesula-, tavara- ja ruokapalvelut, IT-palvelut ja potilaskuljetukset. Olemme myös riippuvaisia ??kiinteistön ylläpidosta, logistiikkapalveluista, paikallisista vartiointipalveluista, jotka myös perustuvat sopimuksiin.
Sopimuspohjainen valmius on osa valmiuden ja jatkuvuuden hallintaa.
Valmiustilassa suunnitellut toimet voidaan minimoida hätätoiminnan varmistamiseksi.
On olemassa priorisointimalleja, joiden avulla henkilöstöä voidaan kohdentaa kriittisiin toimintoihin häiriö- tai hätätilanteessa.
Yksiköissä on nimetty laatu- ja turvallisuusyhdyshenkilöt. Näiden henkilöiden on yksikön lähimmän esimiehen kanssa neuvotellen ja turvallisuusyksikön ohjauksessa tehtävä yksikössä vuosittain turvallisuuskävelyt. Hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölle turvallisuuskoulutusta, kuten turvallisuuspäiviä (joihin on osallistuttava viiden vuoden välein).
Turvallisuuspäiville osallistuminen tapahtuu koulutuskalenterin kautta, joten osallistumista voidaan seurata. Hietalahden sairaalakiinteistöjen turvallisuus- ja pelastussuunnitelma julkaistiin turvallisuusyksikön toimesta 10/2023 ja sitä täydennettiin vuonna 2024.
Osaston turvallisuussuunnitelma, evakuointiturvasuunnitelma ja toimenpidekortit päivitetään vuosittain tai mikäli yksikössä tai sen toiminnassa on tapahtunut muutoksia.
Osaston valmius- ja jatkuvuushallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaavan henkilön nimi
Gun-Marie Grannas, osastonhoitaja puh. 06 213 6780
5. LAADUN JA RISKIENHALLINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI
5.1 Laadun ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi
Hyvinvointialueen toimintaan ja omavalvontaan liittyvistä riskeistä raportoidaan säännöllisesti hyvinvointialueen johtoryhmille sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaostolle ja hallitukselle. Riskienhallinnan politiikan mukaisesti tunnistettuihin riskeihin tulee puuttua riskienhallinnan eri keinoin. Myös päätöksenteossa on huomioitava ennakkovaikutusten arvioinnissa esiin nostetut riskit ja riskien kehittymistä on aktiivisesti seurattava.
YKSIKÖN KUVAUS
Laadun turvallisuusumittarit ovat SAI, Rafaela, MET, Exreport, Roidu, Cles, Auditointi, Kaatumis- ja painehaava prevalenssiseuranta.
Riskit otetaan huomioon toimintasuunnitelmassa ja seurannassa.
Seuranta tehdään kerran kuukaudessa.
Raportointi tehdään kun muutoksia tehdään ja tarvittaessa.
Raportti tehdään ylihoitajalle ja ylilääkärille.
HaiProa käytetään riskien, vakavien ja läheltä piti -tilanteiden seurannan pääkanavana.
Raportit siirretään tarvittaessa ylemmille johtotasoille.
Vakavista vaaratilanteista ja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvistä puutteista raportoidaan organisaation laatu- ja valvontayksikköön ja ohjeiden mukaan Valviralle.
Henkilökunnan osaaminen riskitilanteissa otetaan esiin perehdytyksissä, jatkuvassa koulutuksessa ja erikseen jokaiselle suunnattu pakollisissa koulutuksissa.
5.2 Omavalvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi
Palveluyksikön/yksikön vastuuhenkilöllä, ja sen henkilöstöllä on velvollisuus toimia omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja seurata aktiivisesti suunnitelman toteutumista. Kyse on jatkuvasta ja säännöllisestä tuotettavien palvelujen laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisesta. Jos toiminnassa havaitaan puutteita, yksikkö tekee korjaavat toimenpiteet asian kuntoon saattamiseksi.
Palveluyksikkö (tulosalue) laatii omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toteutumisesta, ja sen edellyttämistä korjaavista toimenpiteistä omavalvonnan seurantaraportin neljän kuukauden välein (ajanjaksot 1.1-31.4, 1.5-31.8, 1.9-31.12). Seurantaraportti julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Omavalvonta sekä palveluyksikössä omavalvontasuunnitelman yhteydessä.
Palveluyksikköön (eli kyseiseen tulosalueeseen) kuuluvat tulos/toimintayksiköt arvioivat ja seuraavat yksikön omavalvonnan toteutumista ja laativat neljän kuukauden välein seurannassa havaittujen korjaus- ja kehittämistarpeiden mukaan päivitettävän omavalvonnan kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelma löytyy tulos/toimintayksikön laatiman omavalvontasuunnitelman liitteestä.
YKSIKÖN KUVAUS
Vastuu omavalvontatoimien seurannasta ja omavalvontasuunnitelman toteuttamisesta on toimintayksiköiden (tulosyksiköiden) vastuuhenkilöillä. Palveluyksikön (tulosalueen) osalta vastuu on palveluyksikön vastuuhenkilöillä. Seurannassa havaitut puutteet dokumentoidaan ja mahdolliset toimenpiteet niiden korjaamiseksi dokumentoidaan ja niistä keskustellaan henkilöstön kanssa, ja vastuuhenkilöt mukaisesti.
6. Omavalvontasuunnitelman laadinta- ja hyväksyntätiedot
Omavalvontasuunnitelma laadittu/päivitetty: 26.9.2025
Vastuuhenkilön hyväksyntä allekirjoitus ja hyväksyntä: Gun-Marie Grannas
Liitteet
Liite 1. Omavalvonnan kehityssuunnitelma
Yhteenveto toimintayksikön kehityssuunnitelmasta.
Utvecklingsobjekt/ korrigerande åtgärd | Mål | Tidtabell/fördelning av ansvar/läge |
Henkilökunnan työvuorot | Pitkä työvuoro klo 7.30-20.30 B-vuoro alkaa klo 7.30 | 1.1.-31.12.2025
|
Lääkkeidenjako arkisin | Iltaisin klo 13 aloittava hoitaja alkaa jakaa lääkkeitä, ja klo 14 alkaen jatkaa resurssihoitaja iltavuorossa. Lääkkeiden jako jatkuu, kunnes vuorossa olevat hoitajat, joilla on suunniteltu lääkkeidenjakovuoro, saapuvat.. | 1.9-31.12.2025 |
Perehdytys | Kompetenssipolun aktiivisen käyttäänotto | 1.1-31.12.2025 |
|
|
|
|
|
|
1