Hae kuulutuksista
Kuulutus 2025/209
Hannes koti
Omavalvontasuunnitelma
Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimialan/palveluyksikön/ toimintayksikön/tulosyksikön nimi | Hannes koti |
Laadittu Päivitetty Laatija | 16.4. 2025, versio 1.0 Päiväys, versio x.x Toimialueen/palveluyksikön/toimintayksikön tai tulosyksikön vastuuhenkilön allekirjoitus, nimenselvennys, tehtävänimike |
Hyväksytty Allekirjoitus | 12.6.2025 Pia - Michaela Träskelin Toimialueen/palveluyksikön/toimintayksikön tai tulosyksikön vastuuhenkilön allekirjoitus, nimenselvennys, tehtävänimike
|
Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävänä | Yksikön ilmoitustaulu |
Sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma -mallipohja, Versio 1.0
Laatija: Laadun ja valvonnan yksikkö 20.09.2024
Hyväksytty: HVA-johtoryhmä 24.09.2024 § 515
Sisällys
1. PALVELUNTUOTTAJAA, PALVELUYKSIKKÖÄ JA TOIMINTAA KOSKEVAT TIEDOT
1.1 Palveluntuottajan ja palveluyksikön tiedot
1.2 Alihankintana ostetut palvelut
1.3 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
2. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN, YLLÄPITO JA SEURANTA
2.1 Omavalvontasuunnitelman laatiminen
2.2 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaisu ja päivitys
3. ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUS
3.1 Palveluiden laadulliset edellytykset
3.2 Vastuu palveluiden laadusta
3.3 Asiakkaan asema ja oikeudet
3.3.1 Palveluihin ja hoitoon pääsy
3.3.2 Palvelu/hoidontarpeen arviointi
3.3.3 Palvelun/hoidon suunnittelu ja toteutus
3.3.4 Asiakkaan/potilaan kohtelu ja oikeudet
3.3.5 Muistutus, kantelu ja potilasvahinkoilmoitus
3.3.6 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien palvelut
3.3.7 Asiakkaan/potilaan osallisuus
3.4 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
3.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne
3.5.2 Sijaisten käytön ja rekrytoinnin periaatteet
3.5.3 Perehdytys, täydennyskoulutus ja osaamisen varmistaminen
3.5.4 Työhyvinvointi ja työturvallisuus
3.6 Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta
3.7 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
3.9 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
3.12 Hygienia, infektioiden ehkäisy ja torjunta
3.13 Terveyden- ja sairaanhoito
3.14 Hyvinvointia, kuntoutumista, osallisuutta ja kasvua tukeva toiminta
3.15 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
4. OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA
4.1 Riskienhallinnan vastuut, riskien tunnistaminen ja arvioiminen
4.2 Riskienhallinta, toiminnassa ilmenneiden epäkohtien ja puutteiden käsittely
4.2.1 Palveluntuottajan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuus
4.2.2 Asiakkaan/potilaan ja ulkoisen palveluntuottajan ilmoituskanavat
4.2.3 Vaaratapahtumien, puutteiden ja epäkohtien käsittely ja korjaavat toimenpiteet
4.3 Ostopalvelut ja alihankinta
4.4 Valmius ja jatkuvuudenhallinta
5. OMAVALVONNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI
5.1 Laadun ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi
5.2 Omavalvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi
Liite 1. Omavalvonnan kehittämissuunnitelma
Liite 2. Omavalvonnan toteutumisen seurantaraportti
Liite 3. Omavalvontaa tukevat ohjeet ja muut suunnitelmat
1. PALVELUNTUOTTAJAA, PALVELUYKSIKKÖÄ JA TOIMINTAA KOSKEVAT TIEDOT
1.1 Palveluntuottajan ja palveluyksikön tiedot
Palvelutuottaja
Pohjanmaan hyvinvointialue, Y- tunnus: 3221324-6
Osoite: Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa
Vaihde: 06 218 1111
Kirjaamo: kirjaamo@ovph.fi
Sosiaalihuollon kirjaamo: sosiaalihuolto.kirjaamo@ovph.fi
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@ovph.fi
Palveluyksikkö/palvelukokonaisuus
Palveluyksikön nimi: Hannes koti
Palvelumuoto: Ymärivuorokautinen palveluasuminen
Osoite: Monan tie 9 ,65610 Mustasaari
Puhelinnumero: 044 727 1231
Palveluyksikön tai palvelualojen vastuuhenkilö(t) ja yhteystiedot Infoteksti: Palveluyksikön valvontalain 10 §:n 4 momentin mukaisen vastuuhenkilön tai palvelualojen vastuuhenkilöiden nimet.
Nimijatehtävänimike:MarkettaKoskela,ylihoitaja
Puhelinnumero: 050 43885 989
Nimijatehtävänimike:MarkusRåback,geriatrian ylilääkäri
Puhelinnumero: 040 569 5943
Nimijatehtävänimike:RiikkaSaarikoordinoiva palveluesimies
Puhelinnumero: 040 530 4702
Nimi ja tehtävänimike: Laura Kirjavainen,yleislääkäri,
Nimi ja tehtävänimike: Pia-Michaela Träskelin, Palveluyksikön päällikkö,044 727 1222
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet
Palvelupiste 1: Keltasirkku
Osoite:
Palvelupisteen vastuuhenkilö ja tehtävänimike: Sairaanhoitaja
Vastuuhenkilön puhelinnumero: 044 72 1231
Palvelupiste 2: Sinitiainen
Osoite:
Palvelupisteen vastuuhenkilö ja tehtävänimike: Sairaanhoitaja
Vastuuhenkilön puhelinnumero: 044 727 1231
Palvelupiste 3:
Osoite:
Palvelupisteen vastuuhenkilö ja tehtävänimike:
Vastuuhenkilön puhelinnumero:
Palvelupiste 4:
Osoite:
Palvelupisteen vastuuhenkilö ja tehtävänimike:
Vastuuhenkilön puhelinnumero:
1.2 Alihankintana ostetut palvelut
Pohjanmaan hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. (Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 10 §).
Alihankintana hankitut palvelut, ja niiden palvelutuottajat
Ostettu palvelu Palvelutuottaja
Pesulapalvelu Provina
Työvaatteet Lindström
Ruoka ja siivouspalvelu Teese Botnia Oy
Paperinkeräys Recykling Oy
Vartijapalvelu Securitas
Kiinteistöpalvelut Mustasaaren kunta
Laboratorio Mustasaaren kunta
Anja annosjakelu Keskusapteekki Vaasa
Työterveydenhuolto TT-Botnia
1.3 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
Infoteksti: Toiminta-ajatus ilmaisee kenelle ja mitä palveluita tuotetaan. Toiminta-ajatuksen tulee perustua toimialaa koskevaan lainsäädäntöön. Jokaisella on perustuslaissa (731/1999) säädetty oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hyvinvointialueita ohjaa kolme keskeistä hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä säädettyä lakia: laki hyvinvointialueista (611/2014), laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) sekä laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021). Nämä lait kuvaavat edellytykset hyvinvointialueen omavalvonnan kokonaisuudelle, jonka toteuttamisen tarkempia sisällöllisiä vaatimuksia määritellään palvelualakohtaisessa erityslainsäädännössä.
Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne (Talentia 2022: 3, Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöstön eettiset periaatteet).
Toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön/palvelun tavoitteita ja asiakkaan/potilaan asemaa yksikössä/palvelussa. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat toimintatapojen ja tavoitteiden selkärangan ja näkyvät muun muassa asiakkaiden/potilaiden ja omaisten/läheisten kohtaamisessa. Toimintaa ohjaavat arvot ja toimintaperiaatteet ovat osa omavalvontasuunnitelmaa ohjaten omavalvonnan toimeenpanoa.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään, sosiaalihuollon toteuttamisesta sekä siitä, mitä sosiaalipalveluita hyvinvointialueen on järjestettävä. Sosiaalipalveluista säädetään muun muassa seuraavissa erityislaeissa: lastensuojelulaki (417/2007), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977), laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987), laki omaishoidon tuesta (937/2015), laki toimeentulotuesta (1412/1997), perhehoitolaki (263/2015), laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001), mielenterveys- (1990/1116) ja päihdehuoltolaki (41/1986), laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012).
Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) sekä muun muassa erityislaeilla työterveyshuollosta (1383/2001), hedelmöityshoidoista (1237/2006), tartuntatautien ehkäisystä ja hoidosta (1227/2016) sekä rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013).
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjän asemaa turvaa lait asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 46 a §).
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä säädetään laeilla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994).
Asiakastietojen käsittelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sosiaali- ja terveyspalveluita järjestettäessä ja toteutettaessa säädetään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023, myöhemmin asiakastietolaki).
? Hannes koti on ympärivuorokautista hoivaa tarjoava palveluasumisyksikkö ikääntyneille, jotka eivät enää selviydy kotona tukipalveluiden ja kotihoidon avulla. Asumisyksikön tarkoituksena on tarjota turvallinen koti, jossa asukkaat kokevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä saavat päättää itseään koskevista asioista ja yksilöllisestä hoidosta. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on wc ja suihku. Henkilökunta työskentelee aktivoivalla ja kuntouttavalla työotteella.
? Hannes koti koostuu kahdesta osastosta ja tarjoaa yhteensä 24 hoitopaikkaa. Osasto Sinitiainen ja osasto Keltasirkku tarjoavat paikkoja 24 monisairaalle ikääntyneelle asiakkaalle. Toiminta-ajatus on tarjota hyvää, turvallista ja tasa-arvoista hoivaa ja hoitoa ikääntyneille ja muistisairaille riittävän koulutetun ja motivoituneen henkilökunnan voimin, asetetun budjetin ja käyttöasteen puitteissa.
? Henkilöstömitoitus on 0,65, kun välillinen työ otetaan huomioon. Henkilöstörakenne on seuraava: palveluyksikön päällikkö 1, sairaanhoitaja 2, lähihoitaja 16,85, hoitoapulainen 1.
2. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN, YLLÄPITO JA SEURANTA
2.1 Omavalvontasuunnitelman laatiminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta säädetyn lain (741/2023, 27 §, myöhemmin valvontalaki) mukaan yksityisten ja julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikköjen tulee laatia päivittäisen toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurantaa varten sähköisen omavalvontasuunnitelman.
Pohjanmaan hyvinvointialueella omavalvontasuunnitelmat laaditaan toimiala- ja tulosaluetasoilla ja toiminta/tulosyksikkötasoisesti (huomioiden erityislainsäädäntö, esim. terveydenhuoltolaki, lastensuojelulaki, vanhuspalvelulaki) hyvinvointialueen laadintalinjauksen mukaisesti. Valvontalain luvun 3 tullessa voimaan 1.1.26 alkaen organisaation nykyiset tulosalueet tulevat vastaamaan rekisteröintiteknisesti palveluyksikköjä. Omavalvontasuunnitelman tulee kattaa kaikki palveluntuottajan palveluyksikössä, ja sen lukuun tuotetut palvelut.
Hyvinvointialueelle laaditut omavalvontasuunnitelmat pohjautuvat Valviran määräykseen 1/24 (Valvira 8.5.24, Dnro V/42106/2023) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan palveluyksikkökohtaisen omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta.
Omavalvontasuunnitelmat ja muut suunnitelmat ovat osa Pohjanmaan hyvinvointialueen omavalvontaohjelmaa. Omavalvontaohjelma ohjaa palveluyksikköjä omavalvonnan toteuttamisessa. Omavalvonnan ja laadunhallinnan käsikirja tukee käytännön tasolla palveluyksikköjä omavalvontasuunnitelman laadinnassa ja omavalvonnan toteuttamisessa sen eri osa-alueilla.
Kukin palveluyksikkö vastaa oman omavalvontasuunnitelman laatimisesta. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa hyvinvointialueen yhtenäiselle omavalvontasuunnitelman lomakepohjalle.
Infoteksti: Pohjanmaan hyvinvointialueen on palvelunjärjestäjänä varmistettava omavalvonnallaan toimintansa ja tehtäviensä lainmukainen hoitaminen, tekemiensä sopimusten noudattaminen sekä järjestämiensä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. Hyvinvointialue valvoo sekä oman toimintansa että alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakasturvallisuutta. (Valvontalaki 741/2023, 23-24 §).
Hyvinvointialueelle on laadittu yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeva omavalvontasuunnitelma -mallipohja, jonka laadintatyön koordinoinnista vastaa laadun ja valvonnan yksikkö. Omavalvontasuunnitelma -pohja tarkistetaan ja päivitetään kerran vuodessa sekä aina tarvittaessa muutosten myötä, jos esimerkiksi lainsäädännössä, viranomaisohjeissa tai hyvinvointialuetasoisissa ohjeistuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia.
Palveluyksikköjen on huomioitava omavalvontasuunnitelmaa laatiessaan ja päivittäessään palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävä tai muuten saatu palaute. (Valvontalaki 741/2023, 27 §).
Palveluyksikön tai toimintayksikön vastuuhenkilö hyväksyy ja allekirjoittaa omavalvontasuunnitelman sähköisesti asiakirjanhallintajärjestelmässä (Dynasty).
Käsitteitä
Palvelunjärjestäjällä tarkoitetaan tässä omavalvontasuunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevaa Pohjanmaan hyvinvointialuetta.
Palveluntuottajalla tarkoitetaan kaikkia julkisia ja yksityisiä organisaatioita sekä yksityisiä elinkeinonharjoittajia, jotka tuottavat valvontalain 4 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja.
Palveluyksiköllä tarkoitetaan julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista ja hallinnollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja. Palveluyksikölle merkitään Soteri-rekisteriin yksi tai useampi palvelupiste rekisteritekniseksi käsitteeksi, jonka tarkoituksena on osoittaa tosiasiallista paikkaa, jossa tai josta käsin palveluyksikköön rekisteröityjä palveluita tuotetaan asiakkaille tai potilaille. Palveluyksiköllä tarkoitetaan Valviran määräyksessä myös valvontalain 4 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaista yhteistä palveluyksikköä. Palveluyksikköön kuuluvia palveluita voidaan tuottaa yksityisiä ja julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevassa lainsäädännössä tarkoitetuissa fyysiseen sijaintiin viittaavassa yhdessä tai useammassa toimintayksikössä.
Palveluntuottajan omavalvonnalla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ennakoivaa, toiminnanaikaista ja jälkikäteistä laadun- ja riskienhallintaa, jolla osaltaan varmistetaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen. Omavalvonta määrittää muuan muassa, miten organisaatio vastaa palvelujen jatkuvuudesta, turvallisuudesta ja laadusta. Omavalvonnan toimeenpano edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä sen tavoitteiden toteutumiseksi.
Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palveluyksiköittäin laadittavaa asiakirjaa, jossa palveluntuottaja kuvaa toiminnan keskeiset riskit sekä miten palveluntuottaja ja henkilöstö valvovat palveluyksikköön kuuluvien palvelujen laatua, asianmukaisuutta, turvallisuutta ja asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä. Omavalvontasuunnitelma on päivittäisen toiminnan työväline. Omavalvontasuunnitelma on osa palvelunjärjestäjän ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan omavalvontaohjelmaa.
Kirjaa
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisen seurannasta ja päivittämisestä vastaava henkilö(t) ja yhteystiedot
Pia - Michaela Träskelin,palveluyksikön päällikkö,044 727 1222
Omavalvontasuunnitelman hyväksynnästä vastaava henkilö(t) ja yhteystiedot
Pia - Michaela Träskelin,palveluyksikön päällikkö,044 727 1222
Riikka Saari, koordinoiva palveluesimies, 040 530 4702
Kuvaa
Palveluyksikön päällikkö on laatinut omavalvontasuunnitelman.
Asukkaat ja omaiset osallistuvat välillisesti suunnitteluun ja seurantaan antamalla suullista palautetta hoitajille tai palveluyksikön päällikölle.
Palautetta voi antaa myös Haipro-ilmoituksella tai tekemällä huomautuksen hoidosta intrassa tai verkkosivujen ohjeiden mukaisesti. Palautetta saadaan myös potilasasiamiehen kautta.
Omavalvontasuunnitelma on näkyvillä yksikön ilmoitustaululla.
2.2 Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaisu ja päivitys
Omavalvonnan toteuttamisessa, ja sen onnistumisessa asiakas- ja potilastyössä on oleellista, että koko palveluyksikön henkilöstö on sitoutunut omavalvontaan ja että henkilöstöllä on ymmärrys omavalvonnan merkityksestä, tarkoituksesta ja tavoitteista. Omavalvontasuunnitelma ohjaa palveluyksikön henkilöstön päivittäistä käytännön työtä ja toimintaa.
Infoteksti: Palveluyksikköjen laatimat omavalvontasuunnitelmat on nähtävillä Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla (Omavalvonta) ja lisäksi omavalvontasuunnitelman tulostettu versio pidetään yksikössä esillä siten, että asiakkaat/potilaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.
Palveluyksikön omavalvontasuunnitelman päivityksestä vastaa yksikön vastuuhenkilö. Palveluyksikkö päivittää omavalvontasuunnitelmansa aina, jos toiminnassa tai ohjeistuksissa tehdään muutoksia tai kehittämistoimenpiteitä, esimerkiksi havaittujen epäkohtien, kehitettyjen omavalvonnan toimintamallien tai palautteiden perusteella. Omavalvontasuunnitelma tulee päivittää myös silloin, kun vastuuhenkilö vaihtuu. Palveluyksikkö tarkistaa ja päivittää omavalvontasuunnitelman vähintään kerran vuodessa.
Kuvaa
Henkilökunta osallistuu omavalvontasuunnitelman laatimiseen, ja suunnitelmaa käsitellään osastokokouksissa tai henkilöstökokouksissa.
Kaikkia kehotetaan lukemaan omavalvontasuunnitelma, ja lukemisen jälkeen täytetään kuittauslista. Suunnitelmaan reagoidaan aina muutosten yhteydessä. Palveluyksikön päällikkö vastaa päivityksestä.
Vuosittaiset turvallisuuskävelyt tulee toteuttaa.
Turvallisuuskoulutuksia, joihin sisältyy sammutusharjoituksia, järjestetään viiden vuoden välein organisaation toimesta. Turvallisuussuunnitelman ovat laatineet palveluyksikön päällikkö ja Hannes kodin turvallisuusvastaavat.
Päivitys tehdään aina muutosten yhteydessä ja vähintään kerran vuodessa.
Suunnitelma löytyy Laatuportista, on hyväksytty Dynastyn kautta ja julkaistu verkkosivuilla.
Omavalvontasuunnitelma on näkyvillä osaston ulkopuolella ilmoitustaululla.
Tarvittavat yhteystiedot ovat näkyvillä kansliassa ja käydään läpi henkilöstön turvallisuuskävelyn yhteydessä.
Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan organisaation ohjeiden mukaisesti.
Kaikki täydennyskoulutus seurataan henkilökohtaisella tasolla, ja palveluyksikön päällikkö seuraa ja mahdollistaa, että koko henkilöstö voi ylläpitää osaamistaan.
3. ASIAKAS- JA POTILASTURVALLISUUS
3.1 Palveluiden laadulliset edellytykset
Pohjanmaan hyvinvointialue valvoo, seuraa ja arvioi toimintansa palvelujen laatua, lainmukaisuutta ja turvallisuutta omavalvonnan keinoin. Hyvinvointialueen on myös varmistettava palvelujen saatavuus, jatkuvuus sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus ja osallisuus.
Pohjanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty tammikuussa 2024 SHQS-laatusertifikaatti, joka kattaa kaikki hyvinvointialueen palvelut. Sertifikaatti on osoitus laadukkaasta ja korkeatasoisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja se on voimassa 26.01.2026 saakka. Sertifikaatin on myöntänyt suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunarviointi-, sertifiointi- ja koulutuspalveluja tuottava Labquality Oy. Hyvinvointialueella käytössä oleva SHQS (Social and Health Quality Standard) -laatuohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön suunniteltu johtamisen ja kehittämisen työkalu, jonka onnistuneesta toteuttamisesta organisaatio saa tunnustuksena sertifikaatin.
Infoteksti: Terveydenhuoltolaissa (1326/2010), ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Vastaavasti sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään sosiaalihuollon laadusta ja asiakasturvallisuudesta. Asiakkaille ja potilaille tarjottujen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee olla heidän tarpeidensa mukaisia, laadukkaita, asiakas- ja potilaskeskeisiä, turvallisia sekä asianmukaisesti toteutettuja.
Valvontalain (741/2023) tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuus ja laadultaan hyvät palvelut. Osaava ja palveluyksikön omavalvontaan sitoutunut henkilöstö ja palveluyksikön sujuva yhteistyö turvallisuudesta vastaavien muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa ovat keskeisiä tekijöitä palvelujen laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa ja palvelujen kehittämisessä.
Lue lisää:
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma (STM:n julkaisuja, 2022: 2).
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Vastuualueluettelo ja vastuuhenkilöt päivitetään säännöllisesti.
Henkilöstömitoitusta seurataan kaksi kertaa vuodessa THL:lle, ja toimintaa tarkastetaan säännöllisesti valvontaviranomaisen toimesta sekä sisäisillä auditoinneilla (viimeisin huhtikuu -25).
Säännölliset itsearvioinnit, riskikartoitukset ja turvallisuuskävelyt ovat osa Tursia ja ne toteutetaan Laatuportissa.
Laitepassi suoritetaan organisaation ohjeiden mukaisesti ja dokumentoidaan Laatuporttiin.
Lääkehoidon koulutus toteutetaan viiden vuoden välein.
Tietosuojan ABC -koulutus suoritetaan viiden vuoden välein. Henkilökuntaa kannustetaan tekemään ilmoituksia Haipro-järjestelmään, joka on hoidon vaaratapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden raportointijärjestelmä.
Ilmoitukset käydään läpi henkilökunnan kokouksissa. Tavoitteena on edistää toiminnan kehittämistä ja parantamista.
Palveluntuottajilla on omat laatu- ja omavalvontajärjestelmänsä. Palautetta voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Palautetta kerätään näkyvän QR-koodin avulla jokaisella osastolla (Roidu). Muita käytössä olevia mittareita ovat koulutustilastot, LOVE-lääkehoitokoulutukset, hyvinvointikyselyt, kehityskeskustelut, sairauspoissaolot, RAI-mittaukset, käyttöasteen tilastot, budjettiseuranta ja henkilöstömitoitus.
Työterveyshuollon kanssa ollaan yhteydessä tarvittaessa, ja työnohjausta järjestetään.
Exreport on johtamisen ja raportoinnin järjestelmäohjelma, joka sisältää tunnuslukuja henkilöstöstä, asiakkaista ja taloudesta.
RAI-arviointi tehdään kahdesti vuodessa omahoitajan toimesta. RAI mittaa asiakkaan toimintakykyä, ja sen perusteella laaditaan hoitosuunnitelmat.
Palveluyksikön päällikkö laatii vuosittain toimintasuunnitelmat organisaation yhteisessä ohjelmassa Opiferus, ja arvioi toimintaa samassa järjestelmässä. Toimintasuunnitelmat sisältävät tavoitteet, keskeiset mittarit tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi, toimenpiteet ja riskit tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmat käydään läpi osastoinfoissa, osastokokouksissa tai henkilökunnan kokouksissa.
3.2 Vastuu palveluiden laadusta
Pohjanmaan hyvinvointialueen omavalvonnan vastuut, johtamisjärjestelmä ja laadun ja turvallisuuden varmistaminen on kuvattu hyvinvointialueen hallinto- ja toimintasäännössä, omavalvontaohjelmassa sekä käytännön tasolla omavalvonnan ja laadunhallinnan käsikirjassa.
Infoteksti: Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma (STM:n julkaisuja, 2022: 2).
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Kuvaus johtamisen rakenteista asiakas- ja potilasturvallisuuden ja valvonnan menettelyjen kannalta
Kuvaa Organisaatio on matriisiorganisaatio.
Hyvinvointialueen hallinto johtaa hallinnollisia palveluja, ja toimialajohtajat johtavat toimialoja. Resurssijohtajina toimivat ylihoitajat ja ylilääkärit, jotka johtavat omaa henkilöstöään. Tulosalue vastaa strategiasta sekä siitä, että toiminta- ja taloussuunnitelma on saatavilla. Palvelun laatu sekä potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan.
Kunkin tulosyksikön vastuuhenkilö vastaa yksikön toiminnasta ja taloudesta, palvelun toimivuudesta sekä yksikön johtamisesta.
Palveluyksikön päällikkö toimii tulosyksikön vastuuhenkilönä ja on suoraan hoitolinjan koordinoivan palveluesihenkilön alaisuudessa.
Palveluyksikön päällikkö vastaa palvelujen laadusta ja toiminnasta, eli toiminnan ja henkilöstön kehittämisestä, henkilöstöhallinnon tehtävistä sekä johtaa toimintaa taloussuunnitelman mukaisesti.
Myös henkilöstön suorituskyky, riittävyys, osaaminen, hyvinvointi ja työsuojelu kuuluvat palveluyksikön päällikön vastuulle. Ammattipätevyys tarkistetaan aina uuden työntekijän rekrytoinnin yhteydessä JulkiTerhikki-rekisteristä.
Yksikössä nimetään omahoitaja, joka tekee RAI-arvioinnit. Sairaanhoitajat vastaavat lääkehoidosta.
3.3 Asiakkaan asema ja oikeudet
Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluyksiköissä noudatetaan asiakkaan/potilaan asemasta ja oikeuksista säädettyjen lakien (812/2000; 795/1992) säännöksiä sekä hyvinvointialueen laatimia ohjeistuksia, joilla varmistetaan asiakkaan/potilaan aseman ja oikeuksien toteutuminen.
Asiakkaalla/potilaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hyvään kohteluun. Asiakkaalle ja potilaalle tarjottu palvelu/hoito on järjestettävä hänen ihmisarvoaan loukkaamatta sekä hänen vakaumustaan, ja yksityisyyttä kunnioittaen (laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000; laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992; sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 30 §, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 12 §, 3 mom. (612/2021).
3.3.1 Palveluihin ja hoitoon pääsy
Tiedot Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluihin ja hoitoon pääsystä sekä hoidon saatavuuden odotusajoista löytyvät Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Etusivu/Näin toimimme/Asiakkaan ja potilaan oikeudet/ Hoitoon pääsy ja Hoidon saatavuus-odotusajat
Hoitoon pääsystä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Hoitoon pääsyn ajantasaiset määräajat löytyvät Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: Hoitoon pääsy (hoitotakuu).
Sosiaalihuollon palveluiden käsittelystä, ja niihin liittyvistä määräajoista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014).
Lisätietoja sosiaalipalveluiden saatavuudesta on luettavissa Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta: https://stm.fi/sosiaalipalvelujen-saatavuus
Hoidon järjestäminen, mikäli enimmäismääräajat ylittyvät
Jos Pohjanmaan hyvinvointialue ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä enimmäisajassa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiselle hyvinvointialueelle, ostopalveluihin tai annettava palveluseteli. Potilaalle ei aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja, vaan hän maksaa hoidosta hyvinvointialueen asiakasmaksun. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta muussa yksikössä ja hän voi jäädä odottamaan hoitoa valitsemaansa yksikköön.
Jos hyvinvointialue ei voi järjestää hoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen on annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua hyvinvointialueen kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin. (STM: Hoitoon pääsy (hoitotakuu))
Infoteksti: Palvelutarpeen arvioinnista ja sosiaalipalvelujen saannin määräajoista säädetään mm. seuraavissa laeissa: sosiaalihuoltolaki 1301/2004; laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000; laki toimeentulotuesta 1412/1997; lastensuojelulaki 417/2007; laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012; vammaispalvelulaki 675/2023
Kuvaa
Asiakkaan hoidon tarve on selvitetty ennen päätöstä asumispaikasta.
Omaiset yhdessä asiakkaan ja/tai hoitohenkilökunnan kanssa ovat aiemmin täyttäneet hakemuslomakkeen, joka on toimitettu palveluohjaukseen. Palveluohjaus selvittää tarpeet ja tekee päätöksen asumispaikan tarpeellisuudesta.
Kun päätös on tehty, omaisilla on kaksi arkipäivää aikaa päättää, ottavatko he paikan vastaan, ja viisi arkipäivää aikaa muuttaa sisään.
Omaiskeskustelu käydään ensimmäisen viikon aikana, jolloin käydään läpi hoitosuunnitelma, elämäntarina ja allekirjoitetaan apteekki- ja vuokrasopimus. Lisäksi kysytään elämän testamentista ja edunvalvonnasta.
Kun asiakas menehtyy, ilmoitetaan palveluohjaukseen, että yksikössä on vapautunut huone.
3.3.2 Palvelu/hoidontarpeen arviointi
Infoteksti: Sosiaalihuollon palveluihin hakeutuvalla henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 36 §) ellei sen tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta esimerkiksi, kun tarve palvelulle on tilapäistä. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen (1301/2014, 36 §). Palvelutarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa (1301/2014, 41 §).
Vanhuspalvelulain (980/2012) 15 a §:n mukaan hyvinvointialueen on käytettävä RAI-arviointivälineistöä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa, jos hän alustavan arvion mukaan tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaalipalveluja hoitonsa tai huolenpitonsa turvaamiseksi.
Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) luvussa 6 on vastaavasti kuvattu henkilön/potilaan oikeudet päästä hoitoon terveydenhuollon palveluiden osalta.
Omatyöntekijä
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 42 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Omatyöntekijänä toimivan henkilön tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää sitä, että asiakkaalle palvelujen järjestäminen tapahtuu palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Kuvaa
Kun asiakas muuttaa Hannes kotiin, tehdään ensimmäinen RAI-arvio toimintakyvystä. Arvio päivitetään kahdesti vuodessa sekä muutosten yhteydessä. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan myöhemmässä vaiheessa, kun kaikki mittaukset on tehty ja omaisten toimittama elämäntarina on saatu. Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa sekä muutosten yhteydessä.
Hoitohenkilökunta käyttää omahoitajajärjestelmää, ja omahoitaja nimetään heti asiakkaan saapuessa. Asiakkaan hyvinvointia ja palvelutarvetta seurataan jatkuvasti Amanda Sandsten, sosiaalihuollon ammattihenkilö, on nimetty asiakkaiden yhteyshenkilöksi Pohjanmaan hyvinvointialueen toimesta.
Puhelin: 040 619 7308.
3.3.3 Palvelun/hoidon suunnittelu ja toteutus
Infoteksti: Asiakkaalla on oikeus saada päätös sosiaalihuollon järjestämisestä kirjallisesti. Asiakkaalla on myös oikeus hakea päätökseen muutosta.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 39 §:n mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa noudattaen 36 §:n 4. ja 5. momentissa säädettyä. Asiakas/palvelusuunnitelmaan perustuva toteuttamissuunnitelma tulee laatia yhdessä asiakkaan kanssa, ja sitä on päivitettävä määräajoin ja asiakkaan palvelutarpeiden muuttuessa. Edelleen 36 §:n 5. momentissa säädetään, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeutta. Asiakkaalla/potilaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa/hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jos täysi-ikäinen asiakas ei kykene osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa/hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen, asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Alaikäisen asiakkaan mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Kuvaa Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa.
Sairaanhoitajat päivittävät hoitosuunnitelmat, ja omahoitajat päivittävät RAI-arviot. Asiakas osallistuu hoitosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Tiedonkulku omaisille on tärkeää, ja heitä osallistetaan palveluun puhelinkontaktien ja omaiskeskustelujen kautta.
Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan siten, että asiakkaalla on oikeus vaikuttaa ja osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Mikäli asiakas ei itse kykene osallistumaan tai vaikuttamaan, hänen tahtonsa selvitetään yhdessä laillisen edustajan, omaisen tai muun läheisen kanssa.
Hoitosuunnitelma käydään päivittäin läpi vuoronvaihtojen yhteydessä, sekä suullisesti että hiljaisella raportilla. Asiakkaita seurataan koko päivän ajan, ja voinnissa tapahtuvat muutokset kirjataan ja käsitellään hoitohenkilökunnan kesken. Henkilökunta ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin.
Omaisiin ollaan yhteydessä myös yöaikaan, jos siitä on sovittu, sekä voinnin muuttuessa. Osa omaisista toivoo saavansa tiedon myös lääkemuutoksista.
3.3.4 Asiakkaan/potilaan kohtelu ja oikeudet
Asiakkaalla/potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, niin että hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Asiakkaan/potilaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli ja kulttuuritausta on otettava huomioon palveluita/hoitoa toteutettaessa. Edellytykset hyvästä kohtaamisesta koskee sekä hyvinvointialueen itse tuottamia palveluita, että hyvinvointialueen ostamia palveluita.
Hyvinvointialueelle on laadittu toimintaohjeistus asiakkaan ja potilaan hyvästä kohtaamisesta ja kohtelusta (intra). Toimintaohjeessa kuvataan, miten työntekijän tulee toimia, jos hän havaitsee työssään epäasiallista käytöstä ja kohtelua. Epäasialliseen käytökseen ja kohteluun tulee puuttua ja ilmoitusmenettelyn tulee olla kaikkien yksikössä työskentelevien tiedossa. Ilmoituksen tilanteesta, jossa on koettu epäasiallista käyttäytymistä tai kohtelua voi jättää myös asiakas, potilas tai läheinen. Myös työntekijät tai muu tilanteessa läsnä olleet henkilöt voivat tehdä ilmoituksen. Ilmoituskanavia on useita.
Asiakkaille, potilaille ja muille organisaation ulkopuolisille henkilöille suunnatut ilmoituskanavat löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/nain-toimimme/anna-palautetta/. Asiakas, potilas tai omainen voivat antaa palautetta myös suullisesti. Henkilöstön ilmoituskanavat (HaiPro ja SPro) löytyvät intrasta.
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, yhdenvertaisuuteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Palvelut ja hoito toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos itsemääräämisoikeutta rajoittaviin toimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan/potilaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua ja muista keinoista ei ole apua. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Rajoittavien toimenpiteiden käytöstä on laadittu hyvinvointialueen henkilöstölle toimintaohje. Toimintaohje löytyy intran aineistopankista.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Kaikissa sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat lasta, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 4 §, 5 §). Tämä pohjautuu perustuslain (731/1999) 6-7., 10. ja 12. §:ssä säädettyyn oikeuteen yksityisyydestä ja yksityisyyden suojasta.
Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma
Lastensuojelun sijaishuollon yksilöille on säädetty velvollisuus laatia yksikölle yleinen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa. Sen laatimisessa ja tarkistamisessa on kuultava yksikköön sijoitettuja lapsia, ja heille on annettava mahdollisuus osallistua suunnitelman tekemiseen. Suunnitelma tulee käydä läpi yhdessä lasten kanssa. Suunnitelma on erillinen asiakirja, joka tulee sijoittaa kaikkien nähtäville. Suunnitelma tulee lähettää tiedoksi lapsen sijoituksesta vastaavalle hyvinvointialueelle/lasten asioista vastaaville sosiaalityöntekijöille. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma tulee arvioida ja tarkistaa vuosittain. (Lastensuojelulaki 417/2007, 61 b §).
Edunvalvonta
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina on eri-ikäisiä asiakkaita, jotka eivät kykene välttämättä itse hoitamaan omia asioitaan ja tällöin asiakas voi tarvita edunvalvontaa. Alaikäisen edunvalvojana toimii ensisijaisesti hänen huoltajansa. Lisätietoja ja tarkempia ohjeita asiakkaan edunvalvontaprosessin käynnistämiseen ja edunvalvonnan menettelyihin liittyen on löydettävissä laissa holhoustoimesta (442/1999) sekä Digi- ja väestöviraston verkkosivuilta: https://dvv.fi/edunvalvonta-ja-toisen-asioiden-hoitaminen
Asiakkaan/potilaan kohtelu ja oikeudet
Kuvaa
Työntekijöiltä vaaditaan kielitodistus tehtävää haettaessa.
Asiakkaat ja omaiset voivat antaa palautetta, jos kokevat, että heitä on kohdeltu epäasiallisesti. Palveluyksikön päällikkö keskustelee omaisen tai asiakkaan kanssa ja antaa ohjeet ilmoituksen tekemiseen.
Spro-, Roidu- ja Haipro-ilmoitukset voidaan tehdä nimettömästi, mutta halutessaan voi lisätä nimen ja puhelinnumeron, jos toivoo yhteydenottoa. Ilmoitukset käsittelee palveluyksikön päällikkö, mutta ne menevät myös potilas- ja asiakasturvallisuudesta vastaaville sekä johtajalle. Myös sosiaaliasiamieheen ja potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, ja heidän yhteystietonsa löytyvät yksikön ilmoitustaululta.
Omaiskeskusteluissa käsitellään myös mahdollisuutta hakea edunvalvontaa.
Esimerkiksi omainen tai sosiaalityöntekijä (omatyöntekijä, sosiaalihuoltolaki 42 §) voi tehdä ilmoituksen Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) edunvalvonnan tarpeesta. DVV käsittelee ilmoituksen ja lähettää virallisen pyynnön lääkärinlausunnosta edunvalvojan määräämistä varten (edunvalvonnan tarve).
Lääkäri odottaa yleensä lausuntopyyntöä ja antaa lausunnon vasta pyynnöstä. Lausunto toimitetaan pyynnöstä Digi- ja väestötietovirastolle tai tuomioistuimelle. Lausunto voidaan tarvittaessa liittää myös ilmoitukseen (huomioitava, että myös lääkäri voi tehdä ilmoituksen salassapitosäännöksistä huolimatta).
Edunvalvonta koskee yleensä vain taloudellisia asioita.
Terveyteen liittyvien asioiden hoitamiseen vaaditaan tarkasti määritelty edunvalvontavaltakirja.
Asiakkailla saa olla pieniä käteisvaroja huoneessaan. Suuremmat summat tai arvoesineet säilytetään lukitussa medin-huoneessa yksikössä, yhdessä kuittauslistan kanssa. Talletuksissa ja nostoissa vaaditaan kahden henkilön allekirjoitus.
Infoteksti:
Rajoitustoimenpiteet
Tavoitteena on, ettei rajoitustoimenpiteitä tarvitsisi käyttää. Rajoitustoimenpiteitä on mahdollista käyttää vain viimesijaisena vaihtoehtona, kun kaikki muut lievemmät keinot on käytetty. Vain laissa mainitut rajoitustoimenpiteet ovat sallittuja.
Rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa
Rajoitustoimenpiteiden käytöstä erityishuollossa säädetään kehitysvammalaissa (519/1977, luku 3). Erityishuollossa voidaan käyttää rajoitustoimenpiteitä järjestettäessä ympärivuorokautista palveluasumista, laitospalveluja tai kehitysvammapsykiatrian osastolla annettavaa erikoissairaanhoitoa taikka vastaavia yksityisiä palveluja. Erityishuollon asiakkaiden on täytettävä erityishuoltolain mukaiset erityiset kriteerit, jotta rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää. Jokainen rajoitustoimenpide on asiakas- ja tilannekohtainen. Kaikille asiakkaille laaditaan toteuttamissuunnitelma, josta käy ilmi, miten asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuetaan. Kaikille asiakkaille, joihin kohdistuu rajoitustoimenpide, laaditaan IMO-suunnitelma.
Hyvinvointialueella erityishuollossa toimii moniammatillinen IMO-työryhmä, jossa linjataan asumispalveluyksikön toimintatapoja ja käydään keskustelua arjessa esiin nousevista kysymyksistä liittyen asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen. Erityishuollossa käytettävien rajoitustoimenpiteiden käyttöä tullaan kuvaamaan tarkemmin valmisteilla olevassa Pohjanmaan hyvinvointialueen IMO-käsikirjassa.
Lastensuojelun rajoitustoimenpiteet
Lasten sijaishuollon rajoitustoimenpiteistä säädetään lastensuojelulaissa (417/200, luvussa 11). Lastensuojelun rajoitustoimenpiteiden sisältö on kuukausittain lähetettävä tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle lastensuojelulain 74 §:n 3 mom. mukaan. Saman lain 74 §:n 3 momentissa säädetään, että jos lapseen on kohdistettu useita, peräkkäisiä, yhtäaikaisia tai pitkäaikaisia rajoituksia, on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvioitava lapsen kokonaistilanne, lapselle sopivan ja riittävän hoidon ja palvelujen tarve sekä vastaavatko sijaishuoltopaikan henkilöstön määrä ja osaaminen sekä tilat lapsen tarpeita. THL:n verkkosivuilla on yleiskuvaus lastensuojelulain mukaisten rajoitusten käytön sekä päätöksenteon ja kirjaamisen edellytyksistä.
Rajoitustoimenpiteet vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Vanhustenhuollosta puuttuu rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyvä lainsäädäntö. Sovellettavan lainsäädännön puuttuessa eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan normatiivinen merkitys korostuu (ks. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja- ja muistioita 2023: 12; Ikääntyneiden itsemääräämisoikeutta koskeva oikeudellinen aineisto 2018-2022).
Päätöksen asiakkaan liikkumista rajoittavien turvavälineiden käytöstä tekee aina asiakkaan hoitava lääkäri. Hoitohenkilöstön tulee arvioida rajoittamispäätöksen voimassaolon tarvetta aina yksilöllisesti ja säännöllisesti, ja aina kun rajoitustoimenpidettä ollaan käyttämässä. Arviointi tulee kirjata asiakastietojärjestelmään. Vain lääkäri voi päättää rajoitustoimenpidepäätöksen jatkamisesta. Läheisen vaatimus ei koskaan saa olla syy rajoitteen käytölle. Asiakkaan toiveesta käytetyssä rajoituksessa ei ole kyse rajoittamisesta, mutta asia vaatii aina kirjauksen asiakastietojärjestelmään. Lisäksi asiakkaan tulee esittää toive joka kerta, sitä ei voida olettaa. Rajoitteen käyttö ei saa koskaan johtua liian vähäisestä henkilöstöresurssista.
Lue lisää:
https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/itsemaaraamisoikeuden-rajoittaminen
Itsemääräämisoikeus
Kuvaa Itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa vain vahvoin perustein.
Toimintaperiaatteena on, että Hannes koti on turvallinen koti, jossa asiakkaalla on oikeus itsemääräämiseen, yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen hoivaan.
Rajoittavia toimenpiteitä, kuten sängynlaitoja (käytetään tapaturmien ehkäisemiseksi), haaravyötä ja hygieniahaalaria, tarvitaan joskus. Päätökset näistä tekee lääkäri yhteistyössä hoitohenkilökunnan sekä omaisten tai läheisten kanssa, ja ne kirjataan asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Päätöstä arvioidaan tarvittaessa ja vähintään kolmen kuukauden välein.
3.3.5 Muistutus, kantelu ja potilasvahinkoilmoitus
Muistutus
Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä palvelu ja hoito syntyvät asiakkaan/potilaan, läheisten ja ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun/hoitoon, ota asia heti puheeksi palvelua/hoitoa antaneen tai päätöksen tehneen henkilön tai hänen esihenkilönsä kanssa siinä toimintayksikössä, jossa olet asioinut tai saanut hoitoa. Ellei asia selviä keskustelulla, on sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (sosiaalihuoltolaki 812/2000, 23 §).
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle (terveydenhuoltolaki 785/1992, 10 §). Asian selvittämiseen ja muistutuksen laatimiseen saat halutessasi apua ja neuvoa sosiaaliasia- tai potilasasiavastaavalta.
Kirjallisen muistutuksen voi tehdä hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvällä digitaalisella lomakkeella tai täyttämällä tulostettavan lomakkeen.
Sosiaalihuollon palveluita koskeva muistutuslomake ja ohjeet sen laadintaan löytyvät verkkosivuiltamme: Etusivu/Näin toimimme/Asiakkaan ja potilaan oikeudet/Sosiaalihuollon asiakaan oikeudet.
Vastaavasti terveydenhuollon palvelua/hoitoa koskeva muistutuslomake ja ohjeet löytyvät verkkosivuiltamme: Etusivu/Näin toimimme/Asiakkaan ja potilaan oikeudet/Tyytymättömyys hoitoon.
Tehtyyn muistutukseen annetaan vastaus kohtuullisessa ajassa, noin 1-4 viikon kuluessa.
Kantelu
Muistutus on kanteluun nähden ensisijainen. Jos muistutuksen tekijä ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen muistutuksesta, voi asiasta tehdä kantelun (sosiaalihuoltolaki 812/2000, 23 a §; terveydenhuoltolaki 785/1882, 10 a §) aluehallintovirastolle ja erityistapauksissa Valviralle. Lomake ja ohjeet kantelun tekemiseen löytyvät aluehallintoviraston verkkosivuilta: Valvonta ja kantelut. Ohjeita kantelun laatimiseen löytyy myös hyvinvointialueen verkkosivuiltamme: Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet ja Tyytymättömyys hoitoon.
Lisätietoa: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen verkkosivut: Ohjeita asiakkaille ja potilaille.
Potilasvahinkoilmoitus
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Potilasvahingosta tehdään ilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle. Vahinkoilmoituslomakkeita ja lisätietoja on saatavissa potilasasiavastaavalta, hyvinvointialueen verkkosivuilta: Tyytymättömyys hoitoon sekä Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta: www.pvk.fi.
Kirjaa/kuvaa
Meillä on avoin työilmapiiri, ja käytämme Haipro-ilmoitusjärjestelmää sekä Spro-järjestelmää huoli-ilmoitusten tekemiseen.
Ilmoitukset käsitellään kerran kuukaudessa henkilöstökokouksissa. Spro-ilmoitukset ohjataan sosiaaliohjaajalle asian sisällöstä riippuen.
Jos omaiset ovat tyytymättömiä, suosittelemme tekemään ilmoituksen verkkosivujen kautta tai ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen, jonka puhelinnumero on näkyvillä yksikössä.
Omaisten valitusten yhteydessä varataan heille aika palveluyksikön päällikön kanssa, ja tarvittaessa myös koordinoivan palveluvastaavan ja/tai ylihoitajan kanssa.
Kiinteistönomistajalle ja vahtimestarille on olemassa ilmoitusjärjestelmä Intran kautta - Kiinteistöjen vikailmoitukset, korjauspyynnöt sekä muutokset koskien toimitiloja.
Sinne ilmoitetaan kiinteistöön liittyvistä puutteista.
Asiat kuitataan toimenpiteen jälkeen kiinteistönhoitajan toimesta.
Terveydenhuollon muistutuksen käsittelystä vastaavan toimintayksikön vastuuhenkilön (lääkäri) tai terveydenhuollon vastaavan johtajan nimi ja yhteystiedot
Markus Råback, geriatrian ylilääkäri, 040 5695943
Tony Pellfolk, toimialajohtaja, 040 1286327
Sosiaalihuollon muistutusten käsittelystä vastaavan toimintayksikön vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot
Marketta Koskela, ylihoitaja, 050 438 5989
Infoteksti (edellä olevaan). Sosiaalihuollon muistutuksen vastauksen antaminen on delegoitu tulosalueen vastuuhenkilölle/toimialajohtajalle. Kirjaa tähän tulosalueen vastuuhenkilön nimi.
3.3.6 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien palvelut
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot
Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen edistämiseksi hyvinvointialueen on järjestettävä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminta. Potilas- ja sosiaalivastaavan tehtävät perustuvat lakiin potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista (739/2023, 1-2 §, 8 §).
Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii yksi sosiaaliasiavastaava ja kolme potilasasiavastaavaa.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävät:
- Neuvoa ja tiedottaa asiakkaita/potilaita tai heidän laillista edustajaansa, omaista tai muuta läheistä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä potilasta potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) annetuissa laissa liittyvissä asioissa.
- Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta/potilasta tai potilaan laillista edustajaa, omaista tai muuta läheistä muistutuksen tekemisessä.
- Neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus, potilas- tai lääkevahinkoa koskeva korvausvaatimus tai muu asiakkaan sosiaalihuollon tai potilaan terveydenhuollon oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.
- Tiedottaa asiakkaan/potilaan oikeuksista.
- Koota tietoa asiakkaiden/potilaiden yhteydenotoista ja seurata asiakkaiden/potilaiden oikeuksien ja aseman kehitystä.
- Toimia edellä mainittujen tehtäviensä lisäksi asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.
Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot
Sosiaaliasiavastaava: Katarina Norrgård
Puhelinnumero: 040 507 9303, puhelinaika: maanantai-perjantai kello 08.00-14.00
Sähköpostiosoite: sosiaaliasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 44, 65100 Vaasa
Potilasasiavastaavien yhteystiedot:
Potilasasiavastaavat: Hannele Flöjt, Marjut Meltoranta ja Sari Mäkinen
Puhelinnumero: 06 218 1080, puhelinaika maanantai-torstai kello 09.00-11.00 ja 12.00-14.00 Sähköpostiosoite: potilasasiavastaava@ovph.fi (suojaamaton sähköposti)
Käynti- ja postiosoite: Pohjanmaan hyvinvointialue, Vaasan keskussairaala, A1, Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot löytyvät myös Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: pohjanmaanhyvinvointi.fi/Etusivu/ Näin toimimme/ Asiakkaan ja potilaan oikeudet
3.3.7 Asiakkaan/potilaan osallisuus
Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkailla on mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen asiakasraatien, vaikuttamistoimielinten tai muiden asiakasosallisuuden keinojen avulla. Osa asiakkaistamme osallistuu itse palvelujen tuottamiseen yhdessä ammattilaistemme kanssa, esimerkiksi kokemusosaajatoiminnan kautta. Pohjanmaan hyvinvointialueelle laadittu osallisuussuunnitelma muodostaa raamin osallisuustyön kehittämiselle. Osallisuussuunnitelma on löydettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Hyvinvointialueen alueella toimivia vaikuttamistoimielimiä ovat: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Hyvinvointialueella on lisäksi asiakasraateja eri ryhmille.
Hyvinvointialueen asiakkaiden osallisuutta tuetaan myös muun muassa hyvinvointialueen toimialojen sekä järjestöjen ja yhdistysten välisillä kumppanuuspöytäkeskusteluilla sekä koordinoidun järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan (OLKA) kautta. OLKA-toiminta toteutetaan yhteistyönä Pohjanmaan Yhdistykset ry:n ja Pohjanmaan hyvinvointialueen välillä.
Infoteksti: Asiakasosallisuus tarkoittaa palveluiden käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista joko omaan hoitoon/palveluun tai omaa asiointia laajemmin palveluiden, palveluketjujen sekä palvelukokonaisuuksien ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin.
Asiakkaan ja omaisten osallisuus tarkoittaa heidän näkemyksensä ja toiveidensa huomioon ottamista kaikissa palveluun/hoitoon ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa. Asiakkaiden osallistumisessa tärkein ydin on jokaisen asiakkaan mahdollisuuksissa osallistua oman hoitonsa ja palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tämä tapahtuu yhdessä ammattilaisten kanssa jokaisen asiakkaan yksilöllisessä palvelutilanteessa. Palveluiden yhteiskehittäminen asiakkaiden kanssa tähtää parempien palveluiden tuottamiseen kaikille asiakkaille.
Laki hyvinvointialueesta linjaa, että hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan (laki hyvinvointialueesta 611/2021, 29 §).
Asiakkaan osallisuudella omassa palvelussa tarkoitetaan palveluja käyttävän henkilön oikeutta tulla kuulluksi ja sopia palveluistaan yhteisymmärryksessä ammattihenkilöstön kanssa.
Potilaalla on oikeus osallistua oman tutkimuksensa, hoitonsa ja kuntoutuksen suunnitteluun. Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma, josta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä tai hänen laillisen edustajansa kanssa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, § 4a).
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai läheisensä kanssa. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa (1361/2003), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, § 7-8) ja sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 4 §).
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Kuvaa Asiakkaiden ja omaisten antaman suoran palautteen kautta otetaan huomioon heidän mielipiteensä sekä hoito- ja palvelusuunnitelman suunnittelussa ja laatimisessa.
Asiakkaiden ja omaisten osallisuus tarkoittaa, että heidän näkemyksensä ja toiveensa huomioidaan kaikissa hoitoon liittyvissä tilanteissa sekä palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa.
Yksikkötasolla laaditaan ohjeita informatiivisen ja turvallisen hoidon toteuttamiseksi, jotta hoitohenkilökunnan osaamista vahvistetaan.
Yhteistyötä tehdään yksityisten kulttuuritoimijoiden, kirjaston, seurakunnan, Folkhälsanin, Vamian, YA:n ja Novian kanssa. Jalkahoitaja ja kampaaja käyvät yksikössä yhteydenoton perusteella.
3.4 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakas/potilas/läheinen voi antaa saamastaan palvelusta ja hoidosta palautetta ja vaikuttaa siten palveluiden kehittämiseen saamansa/läheisen saaman palvelu/hoitokokemuksen kautta. Myös opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta.
Asiakaspalaute
Asiakaspalautekanavamme löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta: pohjanmaanhyvinvointi.fi /Etusivu/Näin toimimme /Anna palautetta.
Palautetta voi antaa sosiaali- tai terveydenhuollon palveluista, kotisivuista tai yleisenä palautteena (tällöin palaute ei kohdistu mihinkään tiettyyn yksikköön). Palautetta voi antaa myös suullisesti tai kirjallisesti suoraan palvelua tuottavaan tai hoitoa tarjoavaan yksikköön, esimerkiksi yksiköissä olevien asiakaspalvelupäätteiden sekä QR-koodien kautta.
Asiakaskokemus ja -tyytyväisyys
Hyvinvointialue mittaa asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä nettosuositteluindeksin eli NPS-mittarin (Net Promoter Score) avulla. NPS-mittari kertoo, miten suuri osa asiakkaistamme suosittelisi Pohjanmaan hyvinvointialueelta saamaansa palvelua. NPS-lukema voi olla mitä tahansa lukujen -100 ja 100 väliltä. Yleisesti lukua 50 pidetään hyvänä. Mitä korkeampi lukema on, sitä useampi asiakas kertoo suosittelevansa hyvinvointialueen palvelua.
Opiskelijoilta kerättävä palaute
Hyvinvointialue kerää myös opiskelijoilta säännöllisesti palautetta NPS-mittarin ja opiskelijapalautekyselyn (CLES) avulla. NPS-luku voi vaihdella -100 ja + 100 välillä. Yleisesti lukua 50 pidetään hyvänä. Ohjeet opiskelijapalautteen antoon ja NPS-mittarin ja CLES-kyselyn tulokset löytyvät hyvinvointialueen intra-sivuilta.
Henkilöstöltä kerättävä palaute
Henkilöstöltä kerätään palautetta muun muassa työpaikan NPS-suosittelumittarin avulla. Mittarin avulla saadaan tietoa henkilöstön viihtyvyydestä ja siitä, mitä mieltä työntekijät ovat työpaikastaan. Mittaus tehdään sähköpostitse kaksi kertaa vuodessa. Tulosten käsittelylle, raportoinnille ja läpikäynnille on laadittu ohjeet, jotka löytyvät hyvinvointialueen intra-sivuilta. Tulokset julkaistaan intra-sivuilla toimialoittain.
Infoteksti: Palveluntuottajan on otettava huomioon palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa laadittaessa, päivitettäessä ja palveluita kehittäessä palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja/tai potilailta, heidän omaisiltaan/läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävä palaute (valvontalaki 741/2023, 27 §).
Eri ikäisten asiakkaiden/potilaiden ja heidän perheensä/läheistensä palautteiden ja kokemusten huomioon ottaminen on tärkeä ja olennainen osa hyvinvointialueen palveluiden sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska palvelun laatu voi tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on säännöllisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus 2023: Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimenpideohjelma palvelunjärjestäjille ja -tuottajille 2022-2026.
Kuvaa Asiakkailta ja omaisilta kerätään päivittäin palautetta hoidon yhteydessä tai keskusteluissa hoidon muuttuessa.
Opiskelijoita kehotetaan täyttämään CLES-arviointi harjoittelujakson jälkeen.
Palautelaatikko sijaitsee käytävässä.
Henkilöstön hyvinvointikysely ja työpaikkaselvitysraportti toteutetaan säännöllisesti työterveyshuollon kautta.
Jos palautetta saadaan, se jaetaan ja käsitellään osastokokouksissa, ja kehittämissuunnitelma käynnistetään.
Käytössä olevat kanavat ovat:
CLES opiskelija-arviointi
NPS tyytyväisyysmittari
Roidu asiakaspalautteet QR-koodin kautta tai suullisesti asiakkaalta ja omaisilta
Vastaukset käsitellään henkilöstökokouksissa ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä sekä toimintasuunnitelmassa.
Itsearviointi tehdään Laatuportti-järjestelmässä.
3.5 Henkilöstö
Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluyksiköissä tulee olla riittävästi toiminnan edellyttämää henkilöstöä (valvontalaki 741/2023, 9 §, 10 §). Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvaan henkilöstöön voi tarvittaessa sisältyä myös vuokratyönä tai alihankintana toiselta palveluntuottajalta hankittua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (edellytyksenä työsopimuslain 55/2001, 7 §:n täyttyminen). Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön määrän on oltava riittävä potilaiden/asiakkaiden määrään sekä heidän hoidon, avun, tuen ja palvelujen tarpeeseen sekä siinä tapahtuviin muutoksiin nähden.
Hyvinvointialueen työntekijöitä, henkilöstöasioita, työsuojelua sekä työturvallisuuslain (738/2002) mukaisten velvoitteiden noudattamista koskevat ohjeistukset löytyvät hyvinvointialueen intrasta: Etusivu/ Palvelussuhteeni ja Aineistopankki sekä Alma-työpöytä sovelluksesta.
Hyvinvointialueen virkoihin ja toimiin valittavan henkilöstön muodolliset kelpoisuusvaatimukset, kuten ammatillinen kelpoisuus ja kielitaitovaatimukset on kuvattu kelpoisuussäännössä. Kelpoisuussääntö on löydettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Infoteksti:
Henkilöstöllä tulee olla toiminnan edellyttämä asianmukainen koulutus, riittävä ammattitaito ja osaaminen huomioiden tuotettavien palvelujen sisältö ja palveluja käyttävät asiakkaat/potilaat. Palveluntuottajan on varmistuttava, että myös vuokrattu tai alihankintana hankittu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö täyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuissa laeissa säädetyt edellytykset, kun tehtävien hoitaminen sitä mainittujen lakien tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaan edellyttää.
Vastuuhenkilön kelpoisuusvaatimukset: valvontalaki (741/2023, 10 §, 4. mom.) ja sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 46 a §, 3 mom.)
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
3.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne
Henkilöstöön kuuluu palveluyksikön päällikkö, sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia ja hoitoapulainen.
Hannes kodissa on kaksi osastoa ja yhteensä 24 asiakasta, jaettu seuraavasti: Sinitiainen 12 asiakasta, Keltasirkku 12 asiakasta.
Arkipäivisin aamuvuorossa yksikössä työskentelee 6-7 hoitajaa. Iltaisin yksikössä on aina 4 hoitajaa, ja yövuorossa 1,5 hoitajaa.
Viikonloppuisin aamuvuorossa on 5 hoitajaa yksikössä.
Jokaisessa vuorossa ja osastolla pyritään aina suunnittelemaan vähintään yksi tai kaksi lähihoitajaa/sairaanhoitajaa, joilla on lääkelupa.
3.5.2
Sijaisten käytön ja rekrytoinnin periaatteet
Kuvaa
Sotender-sovellusta käytetään sijaisiin liittyvissä tarpeissa, mutta myös oma henkilökunta voi ottaa lisätyövuoroja. Pool-henkilöstöä on myös saatavilla.
Hannes kodin WhatsApp-ryhmää sekä tavallisia puhelinviestejä käytetään viikonloppuisin, jolloin Sotender ei ole käytössä.
Tavoitteena on, että jokaisella osastolla on aina vähintään yksi lähihoitaja, ja pyritään siihen, että heillä on erityislupa antaa myös huumausaineita sisältäviä lääkkeitä ihonalaisina injektioina.
Hoitoapulaisille ja hoiva-avustajille suositellaan Minilop-kokeen suorittamista.
Palveluyksikön päällikkö tarkistaa pätevyyden Julkiterhikki-rekisteristä. Sairaanhoitajilta vaaditaan kielitaitoa: hyvä suullinen kielitaito ja tyydyttävä kirjallinen taito.
Lähihoitajilta vaaditaan tyydyttävä kielitaito sekä puheessa että kirjoituksessa, kelpoisuusasetuksen mukaisesti.
Opiskelijalla on nimetty ohjaaja jokaisessa työvuorossa.
Uusien työntekijöiden perehdytyksessä käytetään tarkistuslistaa, ja siinä vaiheessa pyydetään tutkintotodistus, kielitodistus, rikosrekisteriote sekä todistus lääkeluvasta. Ohjaaja nimetään työn alkaessa, ja perehdytys sisältää 1-2 aamuvuoroa ja 1-2 iltavuoroa.
Opiskelijat ilmoittavat harjoittelujaksonsa Tiitus- tai Jobiili-ohjelman kautta.
Ohjelmasta löytyy tietoa Hannes kodista, yhteydenottotavat ja ajankohta, jolloin harjoittelu alkaa.
Usein opiskelijat ottavat yhteyttä ennen harjoittelun alkua ja saavat tiedon siitä, kuka toimii ohjaajana.
Ohjaaja tai palveluyksikön päällikkö ottaa opiskelijan vastaan, perehdyttää tarkistuslistan mukaisesti ja ohjaa pukuhuoneeseen ja osastolle.
Opiskelijan oikeus työskennellä tarkistetaan opintopisteiden perusteella: jos opintopisteitä on alle 65, opiskelija työskentelee hoitoapulaisena.
Ohjaaja vastaa opiskelijan tavoitteista, oppimisesta ja arvioinnista, ja huolehtii siitä, että opiskelijalla on ohjaaja myös ohjaajan loman tai vapaapäivän aikana.
Tarkistuslista täytetään harjoittelujakson aikana ja palautetaan palveluyksikön päällikölle.
Infektioturvallisuuskysely täytetään ja toimitetaan työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon.
Lasten ja iäkkäiden (ja vammaisten*) henkilöiden kanssa työskentelevien soveltuvuuden ja luotettavuuden varmistaminen rekrytoinnissa
Kuvaa
Palveluyksikön päällikkö pyytää työntekijältä rikosrekisteriotteen (ei yli 3 kuukautta vanha), jonka työntekijä hakee itse oikeusrekisterikeskuksen kautta.
Tiedot dokumentoidaan henkilöstörekisteriin.
* Vammaispalvelulaki (675/2023) tulee voimaan 1.1.2025 (953/2023). Siltä osin kuin valvontalaki viittaa rikosrekisteriotteen tarkistamisen osalta voimaantulevaan vammaispalvelulakiin, vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien osalta oikeus ja velvollisuus rikosrekisteriotteen tarkistamiseen tulee voimaan 1.1.2025.
3.5.3 Perehdytys, täydennyskoulutus ja osaamisen varmistaminen
Henkilöstön perehdytys
Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstön perehdyttäminen toteutetaan kolmitasoisen perehdytysohjelman mukaisesti (osat 1-3). Ensimmäinen osa koostuu yleisperehdytyksestä. Se on suunnattu kaikille työntekijöille sekä myös opiskelijoille ja kesätyöntekijöille. Toinen osa koostuu toimialakohtaisesta perehdytyksestä (valmistunee vuoden 2024-2025 vaihteessa). Kolmannen osan yksiköt/osastot tuottavat itse valmiiksi laadittuun raamitettuun pohjaan (toteutus vuoden 2025 aikana).
Hyvinvointialueen perehdytysohjelma on rakennettu Laatuportti-ohjelmaan. Laatuportista löytyvät myös henkilöstön osaamismatriisit. Laatuportista on luotu rajapinnat lisäksi HRM-järjestelmään. Järjestelmien kautta esihenkilöt voivat seurata työntekijän perehdytyksen eri osioiden suorittamisen etenemistä. Verkkopohjainen perehdytysohjelma varmistaa seurannan lisäksi kaikille tasalaatuisen perehdytyksen. Perehdytysohjelman läpikäyneet työntekijät saavat palautekyselyn perehdytysmateriaalista.
Verkkopohjainen perehdytys ei poissulje koskaan henkilökohtaista perehdytystä. Uudelle työntekijälle tulee nimetä aina perehdytyksestä vastaava henkilö. Henkilökohtaisen perehdytyksen rooli on verkkoperehdytystä tärkeämpää.
Perehtymisohjelman sisällöt on kuvattu tarkemmin hyvinvointialueen intrassa.
Kuvaa
Perehdytys toteutetaan kolmen osan perehdytysohjelman mukaisesti (Laatuportti-järjestelmässä).
Meillä on myös oma tarkistuslista, jonka täyttävät sekä opiskelija että uusi työntekijä. Ohjaaja nimetään aina ensimmäisille 2-5 työpäivälle. Jaettu tarkistuslista kerätään ja tarkistetaan yhdessä uuden työntekijän kanssa.
Lääkelupa tulee uusia viiden vuoden välein, ja käytännön näytöt uusitaan organisaation ohjeiden mukaisesti.
Kouluttamattomalle henkilöstölle suositellaan Minilop-kokeen suorittamista sekä käytännön näyttöjä.
Täydennyskoulutus ja osaamisen varmistaminen
Hyvinvointialueen henkilöstö- ja koulutuspalvelut laativat yhteistyössä palvelualueiden kanssa vuosittain henkilöstön osaamisen varmistamissuunnitelman työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Täydennyskoulutusta järjestetään niin omana sisäisenä koulutuksena kuin ulkoisina koulutuksina.
Henkilökunnan osaamista ja koulutustarpeita arvioidaan suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakäytäntöjen kehittämiseen ja hyvinvointialueen strategiaan. Lisäksi jokaisen työntekijän henkilökohtaiset koulutustarpeet käydään läpi kehityskeskustelussa vuosittain. Työntekijöillä on velvollisuus oman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ja työnantajalla on velvollisuus mahdollistaa henkilökunnan täydennyskoulutukseen osallistuminen. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024).
Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti erilaisia koulutuksia, kuten esimerkiksi ensiapukoulutusta, hygienia- ja turvallisuuskoulutuksia, lääkehoidon verkkokoulutusta (LoVe), tietoturva- ja tietosuojakoulutusta ja erilaisten sähköisten järjestelmien koulutuksia.
Laatuportissa on yksikkökohtaisia ryhmämatriiseja henkilöstön osaamisen seurantaan, mitä esimiehet voivat käyttää henkilöstönsä osaamisen seurantaan (lääkeluvat ja laitepassit). Henkilökunta voi myös seurata omaa osaamistaan ja sitä, milloin se on uusittava.
Infoteksti: Hyvinvointialueen/palveluntuottajan tulee järjestelmällisesti seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta sekä täydennyskoulutusta koskevien suunnitelmien toteutumista. Täydennyskoulutuksen seurannassa on arvioitava ainakin koulutuksen määrän riittävyyttä, koulutukseen osallistumista, koulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö (sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 57/2024). Henkilöstön määrästä, kelpoisuusvaatimuksista ja täydennyskoulutuksesta on voimassa lisäksi se, mitä niistä muualla lainsäädännössä erikseen säädetään.
Kuvaa
Pakollisten koulutusten lista päivitetään säännöllisesti.
Koulutuksiin osallistuminen näkyy Almassa, ja sitä voidaan seurata sen kautta.
Henkilöstöä muistutetaan ilmoittautumaan koulutuksiin Alma-koulutuskalenterin kautta. Täydennyskoulutussuunnitelma laaditaan vuosittain kehityskeskustelujen ja henkilöstön toiveiden pohjalta.
Kehityskeskustelut suunnitellaan toteutettavaksi vuosittain.
3.5.4 Työhyvinvointi ja työturvallisuus
Infoteksti: Asiakasturvallinen toiminta edellyttää hyvinvoivaa henkilöstöä. Työntekijöiden jaksamishaasteet vaikuttavat työn laatuun sekä työntekijän asenteeseen ja niiden kautta myös asiakasturvallisuuteen (Jylhä, V. Mönkkönen, K. & Kuusisto, H. 2021b. Turvallisuuskulttuuri, vaaratapahtumat ja työn hallinta. Teoksessa Kurki, T., Jylhä, V. & Kekoni, T. (toim.). Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. Ellibs e-kirja. 24.2.2023).
Mikäli hyvinvointialue- ja palveluyksikkötasoilla ei huolehdita henkilöstön hyvinvoinnista, on riski, että henkilöstö irtisanoutuu ja työntekijöiden vaihtuvuus lisääntyy (STM. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022, s. 27).
Kuvaa
Yhteistyötä tehdään työterveyshuollon kanssa, joka toteuttaa säännöllisiä terveystarkastuksia sekä työpaikkakäyntejä.
Työpaikkapsykologi on käytettävissä.
Työsuojeluohjelma löytyy Intrasta, ja työnohjausta järjestetään tarvittaessa.
TYKY-toiminta ja E-passi tukevat henkilöstön hyvinvointia positiivisella tavalla.
3.6 Asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta
Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstösuunnitelma perustuu hyvinvointialueen strategiaan, henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstöohjelman tavoitteisiin. Hyvinvointialueen on palvelunjärjestäjänä seurattava henkilöstön riittävyyttä palveluiden toteuttamisessa sekä oman palvelutuotannon että ostettujen palveluiden henkilöstön osalta (valvontalaki 741/2023, 23 §). Seurannassa on huomioitava tuotettavaa palvelua koskevasta erityislainsäädännöstä tulevat henkilöstömitoitusta ja resursointia koskevat vaatimukset, kuten esimerkiksi hoitajamitoitusten toteutuminen (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012, 20 §).
Henkilöstön riittävyyttä turvataan myös hankintayksikön kanssa yhteistyössä tehtävillä kilpailutuksilla. Palveluyksikköjen esihenkilöitä rekrytoinnissa ja sijaisten hankintatehtävässä tukee hyvinvointialueen eri palvelualojen henkilöstön rekrytointiin suunnatut resurssiyksiköt.
Toimi- ja tulosalueen valmiussuunnitelmissa tulee olla suunniteltuna henkilöstön kohdentaminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Palveluyksiköt raportoivat ja julkaisevat henkilöstön riittävyyden poikkeamat, ja niiden perusteella tehdyt korjaavat toimenpiteet omavalvontasuunnitelman seurantaraportissa.
Infoteksti: Palveluyksiköissä tulee olla oltava riittävästi moniammatillista henkilöstöä ja osaamista, jotta palvelun/hoivan/hoidon laatu ja turvallisuus palveluiden tuottamiseen voidaan varmistaa. Palveluyksikön vastuuhenkilö(t)/esihenkilöt vastaavat henkilöstön riittävyydestä. Henkilöstön riittävyyden seurannan ja varmistamisen on katettava kaikki palveluyksikössä tuotettavat palvelut.
Omavalvontasuunnitelmassa on otettava huomioon tuotettavaa palvelua koskevasta erityislainsäädännöstä tulevat henkilöstömitoitusta ja resursointia koskevat vaatimukset.
Hoitotyön yksiköissä esihenkilöt seuraavat henkilöstöresurssien riittävyyttä muun muassa Rafaela -hoitoisuusraporttien avulla. Raporteilla saadaan yksikkökohtaisesti tietoa työmäärästä (potilaiden hoitoisuudesta) ja henkilöstöresursoinnista.
Kuvaa
Palveluyksikön päällikkö vastaa henkilöstön riittävyydestä ja seuraa vakanssirekisteriä Exreport-ohjelmassa.
THL:n henkilöstömitoituksen seuranta tehdään kahdesti vuodessa.
Säännöllistä yhteistyötä tehdään resurssiyksikön kanssa.
RAI-arvioinnit tehdään kahdesti vuodessa.
Poikkeustilanteissa on laadittu toimintamalli ylikuormitustilanteita varten yhteistyössä henkilöstön kanssa.
3.7 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
Infoteksti: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat saattavat tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaiden/potilaiden kannalta toimiva, ja heidän tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 41 §) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010, 32 §) ohjaa monialaista yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden eri palvelutuottajien kesken.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 41§) mukaan palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.
Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.
Asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa säädetään asiakastietolain (703/2023) luvussa 7. Tietojen antamisesta ilman asiakkaan lupaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä muihin terveyspalveluihin välttämättömien terveyspalvelujen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi säädetään asiakastietolain 53 §:ssä. Sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000, 22 §).
Muuton yhteydessä omaisille annetaan elämäntarinalomake, jonka he voivat täyttää yhdessä asiakkaan kanssa.
Kun lomake on palautettu, laaditaan sen pohjalta hoito- ja palvelusuunnitelma.
Edunvalvontahakemus otetaan tarvittaessa käsittelyyn.
Usein otamme yhteyttä muihin palveluntarjoajiin puhelimitse tai suoralla kontaktilla, mm. syöpähoitajiin, palliatiivisiin hoitajiin, fysioterapeuttiin, kampaajaan ja jalkahoitajaan.
3.8 Toimitilat ja välineet
Infoteksti: Hyvinvointialueen toimitilojen tulee olla asianmukaiset ja toiminnalle riittävät. Toimitilan ja toimintaympäristön on oltava terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan asiakkaalle/potilaalle annettavalle palvelulle, hoidolle, tutkimukselle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopiva ja turvallinen. Toimitilojen tulee tukea asiakkaiden/potilaiden yleistä hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Toimitilojen ja toimintaympäristön suunnittelussa ja käytössä on huomioitava esteettömyys, sekä asiakkaiden/potilaiden yksilölliset tarpeet ja yksityisyyden suoja. (Valvontalaki 741/2023, 8 §; sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 30 §). Toimitilojen asianmukaisuuden osalta on huomioitava myös muut mahdolliset palvelualakohtaisesta lainsäädännöstä tulevat vaatimukset.
Terveydensuojelulain (763/1994) 13 §:n mukaan palveluntuottajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ennen jatkuvan hoitoa antavan sosiaalihuollon toimintayksikön, ympärivuorokautisen palveluasumisyksikön, laitoshoidon tai lastensuojeluyksikön toiminnan aloittamista, muutosten tai lopettamisen yhteydessä.
Terveydensuojelulakiin (763/1994, 2 §) sisältyy omavalvontavaatimus. Sen mukaisesti toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä. Toimintaan vaikuttavat riskit (esim. sisäilman lämpötila, melu, ilmanvaihto, säteily ja valaistus) on tunnistettava, niiden vakavuus on arvioitava ja riskien hallintakeinot on suunniteltava. Määräyksen soveltamisalassa toiminnan riskit liittyvät etenkin potilaan/asiakkaiden käytössä olevien tilojen terveydellisiin olosuhteisiin, joista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015).
Kaikille hyvinvointialueen yksiköille tulee käyttöön oma turvallisuussivu verkkopohjaisessa laatu- ja riskienhallintaohjelmassa Laatuportissa. Yksikön turvallisuussivu sisältää turvallisuussuunnitelman, poistumisturvallisuuden ja häiriötilanteita varten yleiset toimintaohjekortit.
*1 Määräyksen soveltamisalassa riskit liittyvät myös asiakkaiden ja potilaiden käytössä olevien tilojen terveydellisiin olosuhteisiin, joista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015, asumisterveysasetus).
*2 Palveluntuottajan on otettava huomioon toimitilojen ja toimintaympäristön tietosuojan ja tietoturvan järjestäminen ja toteuttaminen asiakastietolain (703/2023) 77 §:n 1 momentin 9 kohdan nojalla laadittavassa suunnitelmassa (tietoturvasuunnitelma).
Kuvaa
Hannes koti sijaitsee Mustasaaren terveyskeskuksen vieressä, ja se on yksikerroksinen asumisyksikkö.
Yksikössä on suojattu sisäpiha istutuksineen ja ulkokalusteineen.
Asiakkaat asuvat yksin huoneissa, joiden pinta-ala on 25,5-32,5 m², ja niissä on oma wc ja suihku.
Asiakashuoneet on varustettu sängyllä, yöpöydällä ja verhoilla; muut kalusteet voi tuoda mukanaan muuton yhteydessä.
Yksikössä on ruokasali, pienempi päivähuone ja suurempi päivähuone, jota voidaan käyttää kokoontumisiin.
Molemmilla osastoilla on varastotilat, huuhteluhuone ja suurempi suihkutila.
Muita tiloja ovat lääkkeiden säilytystila, kansliat ja henkilökunnan tilat.
Henkilökunnan pukuhuone sijaitsee kellarikerroksessa.
Lääkkeiden säilytystila ja ulko-ovet ovat lukittuja.
Ulko-ovi avataan koodilla tai avaintagilla.
Lääkkeiden säilytystila avataan vain avaintagilla.
Sisäpiha on aidattu alue, jossa on portti.
Riskien kartoitus tehdään säännöllisesti, ja Haipro-ilmoitukset käsitellään henkilöstö- ja osastokokouksissa.
Jos ilmenee haittoja, kiinteistönhoitajaan otetaan yhteyttä suoraan tai Intran ohjelman kautta.
Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistöjen pitkäaikaisesta ylläpidosta, joita käytetään toimintaan.
Kaikki lääketieteelliset laitteet ja apuvälineet, joita käytetään, on tarkastettu ja merkitty turvallisen käytön varmistamiseksi.
Toimintaohjeet poikkeustilanteita varten ovat työn alla vuoden 2025 aikana.
Secapp-ilmoitusjärjestelmää käytetään kriittiseen viestintään ja häiriötilanteisiin.
Asiakashuoneiden ovissa näkyy vain asiakkaan etunimi.
Yhteisessä kansliassa on yhteystiedot kiinteistönhoitajalle ja vartiointipalvelulle.
Palohälyttimet testataan säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Kameravalvonta (tallentava) on käytössä lääkkeiden säilytystilassa, ja yksi kamera sijaitsee pääsisäänkäynnin yhteydessä.
Valvontalaitteistoa hallinnoi yleislääketieteellinen osasto, joka sijaitsee Hannes kodin alapuolella.
Kaikilla hyvinvointialueen yksiköillä tulee olla oma turvallisuussivu verkkopohjaisessa Laatuportti-laatu- ja riskienhallintaohjelmassa.
Yksikön turvallisuussivulla on turvallisuussuunnitelma, kiinteistön pelastussuunnitelma, selvitys poistumisturvallisuudesta sekä yleiset ohjekortit häiriötilanteita varten.
Turvallisuuskävelyjä tehdään säännöllisesti, ja poistumisharjoituksia järjestetään tasaisin väliajoin.
Siivous on kilpailutettu TeeseBotnian kanssa, ja siivousta tehdään viitenä päivänä viikossa.
Käytössä on sekä kuiva- että märkäjäte, mutta myös riskijäteastiat (esim. neulat).
Riskipyykkiä varten käytetään Disolvo-pusseja.
3.9 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
Hyvinvointialueen palveluyksiköissä käytettävien laitteiden, välineiden tulee olla vaatimukset täyttäviä ja turvallisia. Palveluntuottajan tulee huolehtia lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisista velvoitteista. Ammattimaisella käyttäjällä tulee olla nimettynä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että käyttäjän toiminnassa noudatetaan lakia lääkinnällisistä laitteista (719/2021, 32-33 §).
Fimea valvoo lääkinnällisten laitteiden vaatimustenmukaisuutta ja alan toimijoita Suomessa. Laitteiden vaatimustenmukaisuuden valvonta koskee markkinoille saatettuja lääkinnällisiä laitteita ja niiden ammattimaista käyttöä ja ylläpitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lääkinnällisten laitteiden aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka on johtanut tai olisi voinut johtaa asiakkaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen on tehtävä aina vaaratilanneilmoitus Fimealle (Fimea: Määräys ja ohje 16.05.2023, Dnro FIMEA/2021/007734).
Terveydenhuollon laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot
Nimi, tehtävänimike, puhelinnumero (henkilöä ei ole vielä nimetty)
Pohjanmaan hyvinvointialue varmistaa yhteistyössä 2M-IT:n asiantuntijoiden kanssa, että hyvinvointialueella/palveluyksiköissä käytetään asiakastietolain (703/2023) vaatimusten mukaisia tietojärjestelmiä, ja jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan palveluntuottajan toimintaa ja jonka tiedot löytyvät Valviran tietojärjestelmärekisteristä.
Hyvinvointialueelle on laadittu vuonna 2024 organisaation sisäiseen käyttöön tarkoitettu tietoturvasuunnitelma (intra). Tietoturvasuunnitelma täyttää asiakastietolain (703/2024) 77 §:n ja THL:n määräyksen 3/2024 mukaiset velvoitteet. Tietoturvasuunnitelman, ja sen päivittämisen vastuuhenkilöitä ovat tietohallintojohtajat.
Tietoturvasuunnitelma tarkastetaan kerran vuodessa vuosikellon mukaisesti ja tarvittaessa henkilötietojenkäsittelyn ohjeistuksen tai tietojärjestelmien muutosten tai päivityksien yhteydessä. Tietoturvasuunnitelman toteutumista seurataan ja kehitetään yhteistyössä sekä 2M-IT:n että Pohjanmaan hyvinvointialueen asiantuntijoiden kanssa. Tietoturvatoimenpiteiden käytännön toteuttamisesta vastaavat tietohallintojohtajat sekä 2M-IT:n asiantuntija. Tietosuojatoimenpiteiden käytännön toteuttamisesta vastaa hyvinvointialueen tietosuojavastaavat.
Jos yksikössä on käytössä kameravalvonta, tulee siitä ilmoittaa henkilölle kameravalvonta -merkinnällä ennen valvotulle alueelle/valvottuun rakennukseen astumista. Kameravalvonnan osalta hyvinvointialueella toimitaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman ohjauskirjeen (Kameravalvonta sosiaalihuollon toimintayksiköissä, 2.2.24 LSSAVI/677/2024) ja hyvinvointialueen laatiman kameravalvontaa koskevan ohjeistuksen (intra) mukaisesti.
Kameravalvonnan rekisteriseloste on löydettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilta: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/tietoa-meista/organisaatio-ja-paatoksenteko/tietosuojakaytantomme/.
Infoteksti: Omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata yksikön periaatteet turvallisuuden turvaamisessa mukaan lukien vastuukysymykset.
Hyvinvointialueen palveluyksiköissä asiakkaiden, potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehditaan eri tavalla, riippuen siitä minkälaisia riskejä yksikön toiminnassa esiintyy. Asiakkaiden turvallisuutta voidaan turvata asiakas/potilashälyttimien ja turvapuhelimien avulla sekä henkilöstön osalta puhelimien, henkilöhälyttimien ja hakulaitteiden ym. avulla. Yksikkötasolla voi olla kysymys siitä, miten kulunhallinta on järjestetty yksikköön kuten eri huoneisiin, miten huonekalut on sijoiteltu eri huoneisiin, onko tietyissä huoneissa ylimääräisiä uloskäyntejä, missä laajuudessa ulko-ovet pidetään lukittuna, onko yksikössä käytössä kameravalvonta, ostetaanko palveluita vartiointiyrityksistä ym.
Kameravalvonnasta säädetään muun muassa Suomen perustuslaissa (731/1999, 10 §); rikoslaissa (39/1889, 24 luku, 6 §, 11 §); EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (679/2016). Jos yksikössä on käytössä kameravalvonta, tulee siitä ilmoittaa henkilölle kameravalvonta -merkinnällä ennen valvotulle alueelle/valvottuun rakennukseen astumista. Kameravalvonta ei saa korvata puuttuvaa henkilöstöä. Kameravalvontaa voidaan tarvittaessa käyttää sosiaalihuollon yksikössä esimerkiksi, ulkoalueiden valvonnassa tai yksikön sisäänkäyntien yhteydessä eli tiloissa, jotka eivät kuulu sosiaalihuollon yksikön asiakkaiden yksityisyyden suojan piiriin. Yksikön asiakkaiden käyttöön tarkoitetuissa yleisissä tiloissa tapahtuva kameravalvonta ei ole asianmukaista. Asukashuoneita, henkilöstön tiloja tai wc-tiloja ei saa kuvata. Asiakkaiden kuvaamisessa on otettava huomioon perustuslain 10 §:n turvaama yksityisyyden suoja. Lääkehuoneissa kameravalvonta on suositeltavaa sekä perusteltua.
Jos kyseessä on kotihoidon asiakkaiden turvapuhelimet, tulee niiden hankintaan liittyvistä periaatteista ja käytännöistä sekä käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta olla nimettynä vastaava työntekijä.
*1 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) on antanut määräyksen: Lääkinnällisestä laitteesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus, ja ohjeen: Vaaratilanteessa olleen lääkinnällisen laitteen käsittely (Fimea 1/2023). STM on julkaissut lisäksi Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö -oppaan laiteosaamisen varmistamiseen (STM:n julkaisuja 2024:3).
*2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määräys 3/2024 tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista.
Lue lisää:
Intra: Laiteturvallisuus
Asiakas ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Lääkinnälliset laitteet
Kuvaa
Uudet laitteet hankitaan organisaation hankintayksikön ja tilausohjelman Fiorin kautta, ja ne tarkastetaan vastuuhenkilön toimesta, joka kirjaa ne Medusa-laiterekisteriin.
Henkilökunta suorittaa laitepassin organisaation ohjeiden mukaisesti.
Laitteiden huoltokatsaus tehdään kerran vuodessa ja tarvittaessa.
Dekon suoritetaan kerran vuodessa
Lääkinnällisille laitteille nimetyn vastuuhenkilön (palvelu/yksikön laitevastaavan) nimi ja yhteystiedot
Lähihoitaja Omid Rasouli 044 727 1222, Palveluyksikön päällikkö Pia - Michaela Träskelin 044 727 1222
Tietojärjestelmät ja tietoturva
Kirjaa/kuvaa
Henkilötietoja käsitellään tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja saatuja henkilötietoja käsitellään suostumuksen perusteella.
Tietosuojakuvaus löytyy Intrasta ja verkkosivuilta, ja tietosuojavastaava on tavoitettavissa tarvittaessa tai jos ilmenee valitustarpeita.
Tietoturvasuunnitelma löytyy henkilöstön Intrasta.
Henkilöstö päivittää tietonsa tietosuojasta ja tietoturvasta verkkokoulutuksen kautta.
Palveluyksikön päällikkö vastaa koulutuksen seurannasta.
Salassapitosopimus allekirjoitetaan uuden henkilöstön ja opiskelijoiden toimesta
Teknologian käyttö
Kirjaa/kuvaa
Organisaatio on hankkinut turvallisuus- ja vartiointipalvelut Securitakselta. Miratel-hälytysjärjestelmää päivitetään säännöllisesti ja sen ylläpidosta vastaa tekninen henkilökunta. Kiinteistönhoitajaan tai Ascomin helpdeskiin otetaan yhteyttä tarvittaessa, mikäli ilmenee häiriöitä. Pääsisäänkäynnillä on kameravalvonta.
Henkilön nimi ja yhteystiedot, joka vastaa henkilö-/asiakas-/potilasturvallisuuslaitteiden ja/tai turvapuhelimien toimintavarmuudesta:
Pia-Michaela Träskelin, palveluyksikön päällikkö, 044 727 1222
Tola Bamigbala, sairaanhoitaja, 044 727 1231
3.10 Lääkehoito
Pohjanmaan hyvinvointialueen jokaisessa lääkehoitoa ja lääkehoidon ohjausta toteuttavassa työyksikössä tulee olla ajantasainen, lääkärin allekirjoittama lääkehoitosuunnitelma, josta käy ilmi yksikössä toteutettava lääkehoito ja lääkehoidon toteuttamisen toimintatavat.
Hyvinvointialueella kaikki laillistetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä lääkehoitoon koulutetut nimikesuojatut ammattihenkilöt, jotka osallistuvat työssään lääkehoidon toteuttamiseen varmistavat lääkehoito-osaamisensa. Lääkelupa uusitaan viiden vuoden välein. Lääkehoitosuunnitelmien ja lääkehoitolupien hyväksymisvastuut on delegoitu johtajaylilääkärin päätöksellä erikseen nimetyille vastuulääkäreille alueellisesti tai erikoisalakohtaisesti.
Työyksiköiden lääkehoitosuunnitelmat perustuvat STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaaseen (2021: 6), Pohjanmaan hyvinvointialueen oppaaseen turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta (intra) sekä toimialojen ja tulosalueen toimintaohjeisiin. Turvallinen lääkehoito -oppaassa on kuvattuna organisaatiotasolla lääkehoidon turvallisuuteen ja toteuttamiseen vaikuttavat osa-alueet, periaatteet sekä toimintatavat ja -ohjeet, joilla lääkitysturvallisuuden toteutuminen pyritään varmistamaan. Opas ohjaa toimiala- ja työyksikkökohtaisten suunnitelmien laadintaa. Oppaassa kuvataan lääkehoidon toteuttamisen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka yksikön ja lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvan työntekijän on täytettävä.
Työyksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat laaditaan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma -pohjaan. Yksiköt päivittävät lääkehoitosuunnitelmat kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin, jos yksikön toiminnassa, vastuuhenkilöissä tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia.
Infoteksti: Toimintayksiköön on nimettävä toimintayksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri. Vastuu asiakkaan/potilaan lääkehoidon kokonaisuudesta on hoitavalla lääkärillä. Työyksiköissä tulee olla nimettynä sairaanhoitaja, joka vastaa lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta. Lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta vastaavan sairaanhoitajan tulee työskennellä työyksikössä siten, että hän voi puuttua epäkohtiin niitä havaitessaan (Turvallinen lääkehoito -opas 2021: 6; Fimea).
Rajattu lääkevarasto
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikköön (toimintayksikkö) voidaan lääkelain (395/1987) 68 §:n nojalla perustaa yhteiskäyttöinen rajattu lääkevarasto asiakkaiden ennakoimattomia ja äkillisiä lääkitystarpeita varten sekä sellaisia tilanteita varten, joissa asiakkaan tiedossa oleva sairaus tai tila pahenee ja edellyttää nopeaa lääkehoitoa.
Hyvinvointialueella rajattuja lääkevarastoja voidaan ylläpitää palveluasumisen ja vammaispalvelujen tulosalueiden työyksiköissä. Työyksikön esihenkilön on tehtävä ilmoitus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle toimintayksikköön perustettavasta ja ylläpidettävästä rajatusta lääkevarastosta.
Lue lisää:
STM:n opas Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen (STM:n julkaisuja 2021:6)
Kirjaa/kuvaa
Hoitava lääkäri vastaa turvallisesta lääkehoidosta, ja yksikkö nimeää lääkehoidolle vastuuhenkilön. Palveluyksikön päällikkö yhdessä sairaanhoitajien kanssa päivittää lääkehoitosuunnitelman kerran vuodessa tai muutosten yhteydessä. Vastuulääkäri lukee suunnitelman, hyväksyy sen ja allekirjoittaa.
Palveluyksikön päällikkö yhdessä yksikön sairaanhoitajien kanssa vastaa yksikön lääkehoitosuunnitelmasta sekä varmistaa, että lääkehoito toteutetaan potilasturvallisesti ja voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Henkilökunta lukee suunnitelman ja kuittaa sen luetuksi. Heidän tulee myös viiden vuoden välein lukea ja suorittaa lääkehoidon tentti sekä käytännön näytöt.
Yksikön lääkehoidon kokonaisuudesta vastaavan lääkärin nimi ja yhteystiedot
Laura Kirjavainen, yleislääkäri.
Yksikön lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta vastaavan sairaanhoitajan nimi ja yhteystiedot
Maria Blomqvist, Tola Bamigbala, Merja Elenius, sairaanhoitaja, 044 727 1231
Sosiaalihuollon palveluasumisen toimintayksikön rajatun lääkevaraston vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot (jos toimintayksikössä on käytössä rajattu lääkevarasto)
Yksiköllä ei ole rajoitettua lääkevarastoa.
3.11 Ravitsemus
Infoteksti: Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluyksiköissä huomioidaan asukkaiden/potilaiden ravitsemuksessa Ruokaviraston voimassa olevat väestölle ja eri ikäryhmille laaditut ravintoaineiden saanti- ja ruokasuositukset.
Ruokailun järjestämisessä huomioidaan asiakkaiden/potilaiden toiveiden lisäksi erityisruokavaliot (sairauksiin liittyvät, ruoka-aineyliherkkyydet, -allergiat ja -intoleranssit) ja erilaiset ruokarakenteet, niin että kaikki voivat nauttia ravintoa ilman tarpeettomia terveysriskejä. Uskontoon tai eettiseen vakaumukseen perustuva ruokavalio on osa monikulttuurisuutta, mikä myös huomioidaan palveluita/hoitoa toteuttaessa ja sitä kunnioitetaan.
Tarkempaa tietoa löytyy Ruokaviraston ravitsemus- ja ruokasuositukset -sivustolta.
Kuvaa Hygienia, infektioiden ehkäisy ja torjunta
Ruokatilaukset tehdään Aromi-tilausohjelman kautta ja ne hoitaa hoitohenkilökunta. Tilauksissa otetaan huomioon asiakkaiden toiveet, allergiat, koostumus ja ruokavaliot.
Ruoka noudetaan keskuskeskuskeittiöstä henkilökunnan toimesta. Ruoka toimitetaan lämpövaunussa. Aamupala, lounas, iltapäiväkahvi, päivällinen ja iltapala tarjoillaan erillisten aikataulujen mukaisesti, ja välipaloja on saatavilla (yöpaaston välttämiseksi). Juomia tarjoillaan jatkuvasti vuorokauden ympäri.
Ruoan lämpötila mitataan ohjeiden mukaisesti.
MNA-arviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa asiakkaiden ravitsemustason seuraamiseksi.
3.12 Hygienia, infektioiden ehkäisy ja torjunta
Pohjanmaan hyvinvointialueella noudatetaan tartuntatautilakia (1227/2016) ja THL:n ohjeita ja suosituksia. Näiden pohjalta hyvinvointialueelle on luotu omat hygienia- ja infektioidentorjuntaohjeet. Nämä ohjeet löytyvät henkilökunnalle sekä palveluntuottajille hyvinvointialueen intrasta ja Sharepointista.
Hygieniahoitajat toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden infektioiden torjunnan asiantuntijoina yhteistyössä hyvinvointialueen infektiolääkärin kanssa. Hyvinvointialueella toimivien hygieniahoitajien yhteystiedot ja vastuualueet löytyvät hyvinvointialueen intrasta ja verkkosivuilta.
Yksiköllä tulee olla oma nimetty hygieniavastaava. Työyksiköissä toimivien hygieniavastaavien rooli ja tehtäväkuvaus löytyy intrasta ja yksityisten palveluntuottajien Sharepointista.
Tartuntatautihoitajat työskentelevät sote-keskuksissa ja vastaavat kansalaisten sekä koulujen ja päiväkotien neuvonnasta ja tartuntatautien selvittämistyöstä yhdessä tartuntatautilääkäreiden kanssa: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/nain-toimimme/hygienia-ja-infektioiden-torjunta/tartuntataudit/
Lisätietoa hygieniakäytännöistä ja infektioiden torjunnasta:
THL. Infektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjeita: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita
THL. Infektiotaudit ja rokotukset: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/
Pohjanmaan hyvinvointialueen intrasivut: Hygienia ja infektioiden torjunta
Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivut: Palveluntuottajien ohjeet
Infoteksti: Tartuntatautilain (1227/2016, 17 §) terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan/vastuuhenkilön on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Toimintayksikön on huolehdittava asiakkaiden, potilaiden, henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä harjoittelijoiden tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Toimintayksikön johtajan/vastuuhenkilön on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen hyvinvointialueen toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa (1149/2022).
Henkilökunta noudattaa annettuja hygienia- ja infektioidentorjuntaohjeita. Vastuu hygieniasta ja infektioidentorjunnasta on yksiköllä. Hygieniatiimi toimii tukena. Yksiköllä tulee olla nimetty hygieniavastaava, joka toimii linkkinä hygieniatiimin ja yksikön välillä.
Lisätietoa vakavien hoitoon liittyvien infektioiden seurannasta ja ilmoituskäytännöistä löytyy THL:n sivulta osoitteesta: Epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI)
Lue lisää:
THL opas 19/2016, päivitetty 2017: Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen
THL opas 2/2020, Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnan torjunnasta
THL opas 3/2020, Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa- ja hoivassa
Pohjanmaan hyvinvointialueen Mikrobilääkesuositus 22.2.24 (intra ja Palveluntuottajien ohjeet Sharepoint -sivusto)
Pohjanmaan hyvinvointialue: Hygienia ja infektioiden torjunta (intra)
Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivut: Palveluntuottajien ohjeet (Sharepoint sivusto -suunnattu erityisesti yksityisille palveluntuottajille)
STM 2022:2 Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 2022-2026, 4.3
Kuvaa/kirjaa
Noudatamme tartuntatautilakia (1227/2016, 17 §) ja torjumme järjestelmällisesti hoitoon liittyviä infektioita. Sairaanhoitajat ja palveluyksikön päällikkö seuraavat tartuntatautien ja erityisen lääkeresistenttien mikrobien esiintymistä sekä huolehtivat tartuntojen torjunnasta.
Henkilökunnan tulee noudattaa annettuja hygieniaohjeita. Hygieniahoitajat antavat neuvoja ja tukea. Yksikössä on nimetty hygieniavastuuhenkilö.
Hygieniaohjeet löytyvät Intrasta, ja ohjeita löytyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta.
Desinfiointiaineita on saatavilla yksiköissä.
Pesulapalvelut on hankittu Provinalta, ja osa pyykeistä pestään yksikössä.
Henkilökunnan osaamisen varmistaminen tapahtuu osastokokouksissa. Hygieniapassi kuuluu pakollisiin koulutuksiin.
Hygieniavastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot:
Maria Blomqvist, sairaanhoitaja, 044 727 1231.
3.13 Terveyden- ja sairaanhoito
Infoteksti: Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidon varmistamiseksi henkilökunnan on ylläpidettävä ja kehitettävä ammattiosaamistaan. Ensiapuosaamisen tulee vastata yksikön asiakas/potilas rakennetta. Eri palveluyksiköissä toimivien työntekijöiden ensiapu- ja elvytysvalmiutta ylläpidetään hyvinvointialueelle laaditun ohjeen mukaisesti (Intranet: Ohje henkilökunnan ensiapu- ja elvytysvalmiudesta).
Asiakkaan terveyttä ajatellen yksiköllä tulee olla laadittuna toimintaohjeet ainakin koskien kiireellistä sairaanhoitoa, ei kiireellistä terveyden- ja sairaanhoitoa, suun terveydenhoitoa.
Yksiköllä tulee olla laadittuna myös kirjallinen ohje äkillisen kuolemantapauksen varalta.
Lue lisää:
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 2 a §)
STM. Palliatiivinen hoito ja saattohoito: https://stm.fi/saattohoito
STM. 2019: 68. Raportti: Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa: Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti
Käypä hoito suositus 4.10.2019: Palliatiivinen hoito ja saattohoito
Hotus: Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen:
Palveluyksikön päällikkö vastaa siitä, että pakolliset koulutukset suoritetaan, ja seuraa niiden toteutumista. Jokaisen tulee osallistua koulutukseen vähintään kolme kertaa vuodessa HR-työkalun Alman kautta.
Suun terveydenhuolto järjestetään Korsholman terveyskeskuksen hammasklinikan kautta.
Meillä on henkilökuntaa, joka on käynyt palliatiivisen hoidon koulutuksia. Useilla työntekijöillä on myös osaamispassi palliatiivisesta hoidosta, joka on THL:n järjestämä verkkokoulutus.
3.14 Hyvinvointia, kuntoutumista, osallisuutta ja kasvua tukeva toiminta
Infoteksti: Asiakkaiden/potilaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa asiakkaan/potilaan päivittäiseen liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, ulkoiluun, sosiaaliseen kanssakäymiseen, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Asiakkaiden hyvinvoinnista, osallisuudesta ja kasvua tukevan toiminnan järjestämisestä säädetään muun muassa, vanhuspalvelulaissa (980/2012), laissa asiakkaan/potilaan asemasta ja oikeuksista (812/2000; 758/1992) ja lastensuojelulaissa (417/2007), lastensuojelun laatusuosituksessa (STM 2019:8); ja laissa hyvinvointialueesta (611/2021).
Omaiset voivat vierailla yksikössä milloin tahansa, ja monet vievät läheisensä kotiin vierailulle tai retkelle. Kutsumme omaisia erilaisiin tilaisuuksiin, joita järjestetään.
3.15 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
Pohjanmaan hyvinvointialue toimii järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden osalta asiakas/potilastietojen rekisterinpitäjänä. Hyvinvointialueen/palveluyksikön tulee varmistaa, että palveluyksikön toiminnassa noudatetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (679/2016) ja asiakastietolain (703/2023) säännöksiä ja Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojen käsittelystä ja tietosuojasta laatimia ohjeistuksia.
Hyvinvointialueen tietosuojakäytäntöjä ja henkilötietojen käsittelyä koskevat menettelytavat on kuvattu Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Tietosuojakäytäntömme ja henkilöstölle intrassa, Tietosuoja ja tietoturva -sivustolla. Samalta sivustolta löytyy myös toimintaohjeet henkilöstölle, miten tulee toimia tietosuoja-asetuksen (679/2016) 34 artiklan mukaisesti mahdollisen henkilötietojen tietoturvaloukkauksen yhteydessä (Ilmoitus tietoturvaloukkauksesta).
Kaikki hyvinvointialueen työntekijät, opiskelijat ja muut henkilöt, jotka käsittelevät organisaation salassa pidettäviä tietoja allekirjoittavat tietojen ja tietojärjestelmien käyttöä koskevan salassapitositoumuksen. Salassapitovelvollisuus koskee työntekijöitä palvelus- tai toimeksiantosuhteen aikana ja sen jälkeen. Työntekijöiltä edellytetään lisäksi suorittamaan tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen. Linkki koulutukseen ja salassapitositoumukseen löytyy intrasta: Tietosuoja- ja tietoturva.
Pohjanmaan hyvinvointialueen sisäiseen käyttöön laadittu tietoturvasuunnitelma löytyy hyvinvointialueen intrasta.
Info-teksti:
Asiakas/potilastietojen kirjaaminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Kirjaamisvelvollisuus alkaa, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palvelun/hoidontarpeesta tai ryhtynyt toteuttamaan sosiaali/terveyspalvelua. Kirjaukset on tehtävä viipymättä, kun asiakkaan/potilaan asiaa on käsitelty/hoidettu.
Sosiaalihuollossa myös tieto asiakkuuden päättymisestä kirjataan asiakasasiakirjaan.
Lue lisää:
Valvontalaki (741/2023, 8 §) THL, 3/2024: Määräys tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista THL, 19.12.2023: Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille THL, 2021, Versio 2.0: Kirjaaminen monialaisessa yhteistyössä THL, 3/2022, Versio 5: Potilastiedon kirjaamisen yleisopas
Kuvaa/kirjaa
Kaikki työntekijät vastaavat asiakasrekisteröinnistä Lifecare-järjestelmässä ja heillä on omat käyttäjätunnukset ja kirjautumistiedot organisaation tietokoneisiin ja tietojärjestelmiin, joita he käyttävät. Uusiin Lifecare-kirjautumisiin myönnetään käyttöoikeudet ammattiroolin ja yksikön mukaan.
Henkilökunnan osaaminen varmistetaan tietosuojan ohjeiden mukaisesti suorittamalla Tietosuojan ABC -koulutus ja allekirjoittamalla salassapitositoumus.
Kun syntyy tarve lähettää potilastietoja organisaation ulkopuolelle, käytetään turva-postia / turvallista sähköpostia, joka on salasanalla suojattu. Tulostettu arkaluonteinen tieto hävitetään dokumenttien tuhoamislaitteessa tai säilytetään lukitussa tilassa palveluyksikön kansliassa.
Suostumusta noudatetaan tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja asiakkaalla on oikeus saada kopio omista potilasasiakirjoistaan halutessaan. Tietosuojavastaavaan voi olla yhteydessä tarvittaessa.
Asiakastietojen käsittelystä palveluyksikössä vastaavan johtajan/vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot asiakastietolain (703/2023) 7 §:n ja siihen liittyvien ohjeiden mukaisesti:
Pia-Michaela Träskelin, palveluyksikön päällikkö, puh. 044 727 1222.
Infoteksti (edellä olevaan): Tietosuojaselosteet asiakas- ja potilasrekisterin vastuu- ja yhdyshenkilöistä löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta: Tietosuojakäytäntömme
Pohjanmaan hyvinvointialueen tietosuojavastaavien yhteystiedot ja lokitietopyyntöjen toimitusosoitteet
Hyvinvointialueen tietosuojavastaava käsittelee saapuneet lokitietopyynnöt ja selvitykset. Tietotopyynnöt on tehtävä kirjallisesti ja osoitettava osoitteeseen:
Pohjanmaan hyvinvointialue, Tietosuojavastaava / C.0, Hietalahdenkatu 2-4, 65130 Vaasa Tietosuojavastaava: Tuija Viitala Puhelinnumero 06 213 1840, sähköposti: tietosuojavastaava@ovph.fi tai
Pohjanmaan hyvinvointialue, Tietosuojavastaava, Tammikaivontie 4, 1. kerros, 65100 Vaasa Tietosuojavastaava: Anne Korpi Puhelinnumero 040 183 2211, sähköposti: tietosuojavastaava@ovph.fi
4. OMAVALVONNAN RISKIENHALLINTA
4.1 Riskienhallinnan vastuut, riskien tunnistaminen ja arvioiminen
Pohjanmaan hyvinvointialueen riskienhallinnan vastuut on kuvattu hyvinvointialueen hallintosäännössä, toimintasäännössä ja omavalvontaohjelmassa. Riskienhallintaprosessi ja riskienhallinnan käytännön menettelytavat on kuvattu organisaation sisäiseen käyttöön tarkoitetussa Riskienhallinnan käsikirjassa (intra/aineistopankki).
Riskinhallinta ja -arviointi on osa Pohjanmaan hyvinvointialueen systemaattista asiakas/potilasturvallisuuden kehittämistä ja yksiköiden tavanomaista toimintaa.
Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat/potilaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan ja epäkohtia.
Riskinarviointia tehdään sekä yksikkötasolla päivittäisessä työssä, että osana johdon päätöksentekoprosessia. Ennakoiva riskienarviointi on osa jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä yksikkö-, alue- että organisaatiotasolla. Johdon ja/tai yksikön esihenkilön vastuulla on määrittää, mitkä riskit ovat hyväksyttäviä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan riskien saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle.
Riskiprosessi jaetaan kolmeen osaan: operatiivisiin, strategisiin ja muutosriskeihin. Operatiivisia eli toiminnallisia riskejä arvioidaan jatkuvasti, mutta vähintään kerran vuodessa yksiköissä tehdään järjestelmällinen riskien arviointi. Toiminnallisten riskien tunnistamiseen on hyvinvointialueella luotu strukturoitu riskientunnistamislomake (Laatuportti) yksiköiden tueksi. Strategiset riskit dokumentoidaan syksyisin toimintasuunnitelman laadinnan (Opiferus) yhteydessä. Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat uhata tai estää toimintasuunnitelman toteutumista. Muutosriskit ovat joko ulkoisia tai sisäisiä muutoksia toiminnassa. Niillä voi olla yhteys hankkeisiin tai muihin muutoksiin toiminnassa. Tällöin riskinarviointi pyritään tekemään jo suunnitteluvaiheessa, jotta riskit voidaan minimoida etukäteen. Riskienhallintaa tehdään ensisijaisesti omassa yksikössä yhdessä henkilöstön kanssa.
Infoteksti: Hyvinvointialueen johdon, palveluyksikköjen vastuuhenkilöiden ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto, vastuu- ja esihenkilöt vastaavat siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Esihenkilön vastuulla on varmistaa henkilöstön riittävä perehdytys toiminnan asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuviin riskeihin. Esihenkilöllä on päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle.
Riskienhallinnalle on luonteenomaista, ettei työ ole koskaan valmista. Riskienhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Kaikilta hyvinvointialueen /palveluyksikköjen työntekijöiltä vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi osallistuvat ottamalla henkilökunta mukaan turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Keräämällä aktiivisesti tietoa turvallisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä pyritään määrittämään niihin liittyvät riskit ja riskienhallintaan vaadittavat toimet, jotta mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä ennalta. Riskienhallinnassa keskeistä on, että kukin toiminta- ja työyksikkö tunnistaa omaan toimintaansa liittyvät riskit, arvioi riskien vakavuutta ja toteutumien todennäköisyyttä sekä vastuuttaa ja ottaa tarvittaessa käyttöön erilaisia hallintakeinoja riskien minimoimiseksi.
Lue lisää:
Riskienhallinnan käsikirja (intra, aineistopankki)
https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Arviointityökalu: suunniteltujen muutosten vaikutukset asiakas- ja potilasturvallisuuteen
Kuvaa Johdon, palveluyksiköiden, vastuuhenkilöiden ja esihenkilöiden tehtävänä ja vastuuna on varmistaa, että yksiköissä on riittävät resurssit ja että henkilökunnalla on tietoa turvallisuusasioista sekä riittävä koulutus. Kyseessä on jatkuvasti muuttuva toiminta, mikä tarkoittaa, että riskienhallinnassa tarvitaan toistuvaa työtä sekä kykyä oppia virheistä ja kehittää toimintaa.
Yksikkötasolla turvallisuusvastuu kuuluu lähiesihenkilölle yhdessä keskijohdon kanssa. Yksikössä on nimetty turvallisuus- ja laatuvastaavat. Yksikön lähiesihenkilö laatii vuosittain riskikartoituksen yhdessä henkilöstön kanssa. Kaikki yksikön työntekijät osallistuvat turvallisuuskoulutuksiin viiden vuoden välein sekä vuosittaisiin turvallisuuskävelyihin.
Mikäli turvallisuuteen liittyen ilmenee huomautettavaa tai kehitysehdotuksia, ulkopuolisilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä HaiPro-ilmoitus asiasta. Ilmoitus käsitellään yksikössä ja tarvittaessa laajemmassa työryhmässä hyvinvointialueella.
4.2 Riskienhallinta, toiminnassa ilmenneiden epäkohtien ja puutteiden käsittely
Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun ja palveluprosesseihin liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden ja asiakkaan/potilaan saaman palvelun näkökulmasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman epäkohtien tunnistamista ei asiakas- ja potilasturvallisuusriskejä voida ennalta ehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin puuttua suunnitelmallisesti.
Hyvinvointialueen henkilökunta arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita/potilaita ja tekee havainnointia toimintaan, laatuun ja asiakas/potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.
Pohjanmaan hyvinvointialueen omavalvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa kuvaavia ja tukevia ohjelmia, suunnitelmia ja ohjeita ovat muun muassa:
? Pohjanmaan hyvinvointialuestrategia
? Hallinto- ja toimintasääntö
? Omavalvontaohjelma
? Miten Pohjanmaa voi
? Omavalvonnan ja laadunhallinnan käsikirja
? Riskienhallinnan käsikirja
? Hyvinvointialueen valmiussuunnitelman yleinen osa, toimialojen- ja tulosalueiden valmiussuunnitelmat ja tulosyksiköiden toimintakortit häiriötilanteisiin
? Yksikön turvallisuussivu sisältäen turvallisuussuunnitelman, poistumisturvallisuusselvityksen (24/7 yksiköt) ja toimintakortit, turvallisuusohjeet
? Tietoturvasuunnitelma
? Valvontasuunnitelma
? Osallisuussuunnitelma
? Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus -toimintaohjeet
? Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma, toiminta- ja työyksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat
? LOVe-käsikirja
? Eettiset ohjeet
? Työsuojelun toimintaohjelma
? Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
? Perehdytysohjelma (osat 1-3)
? Laiteturvallisuusohjeet
? Hygienian ja infektioiden torjunnan ohjeet
? Rajoittavat toimenpiteet -ohjeistus
? Ohje asiakkaan tunnistamiseen
Infoteksti (seuraavaan kuvaa -kohtaan)
Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen ja vastuutettu toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden vaaratapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen sekä niiden vaikuttavuuden ja riittävyyden arviointi.
Yksikön/palvelukokonaisuuksien riskejä tulee tarkastella kattavasti eri näkökulmista. Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen voi olla / on vaarassa. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista, jossa avointa turvallisuuskulttuuria ei tueta riittävästi. Riskit voivat liittyä myös sosiaalisiin tekijöihin (vuorovaikutuksen puute, toiset asiakkaat ja henkilökunta), psyykkisiin tekijöihin (kohtelu, ilmapiiri), fyysiseen toimintaympäristöön (tilat, kalusteet ja laitteet), tiedonkulkuun tai toimintatapoihin, esimerkiksi perusteettomaan asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen, lääkehoidon toteuttamiseen tai kirjaamiseen. Riskienhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.
*1 Riskienhallinnassa tulee ottaa huomioon myös työturvallisuuslain (738/2002) mukaiset työnantajan velvoitteet, joilla voi olla vaikutusta palveluyksikön asiakas- ja potilasturvallisuuteen, sekä terveydensuojelulain (763/1994) mukainen velvollisuus tunnistaa toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurata niihin vaikuttavia tekijöitä.
Lue lisää:
Kuvaa Jokaisesta poikkeavasta tapahtumasta tehdään HaiPro-ilmoitus. Tapahtumat käsitellään osastokokouksissa henkilökunnan kanssa, ja niissä keskustellaan siitä, miten vastaava tilanne voidaan jatkossa välttää.
Valvovat viranomaiset voivat pyytää lisäselvityksiä, mikä on osa jatkuvaa työtä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Kaikki selvityspyynnöt dokumentoidaan sähköiseen Dynasty-arkistoon. Mikäli valvova viranomainen vaatii muutoksia tai parannuksia, laaditaan suunnitelma siitä, miten nämä muutokset otetaan huomioon. Suunnitelmalle nimetään aina vastuuhenkilö, joka valvoo ja varmistaa, että muutokset toteutetaan aikataulun mukaisesti. Muutosten vaikuttavuutta tulee seurata ja tarvittaessa raportoida ilmoituksen tehneelle viranomaiselle.
Infoteksti (alla olevaan taulukkoon liittyen):
Taulukossa voidaan nostaa esille ja hyödyntää riskiarvioinnissa tunnistettuja riskejä (ns. jatkuvat hoivaan/hoitoon ja palveluun liittyvät riskit) yleisellä tasolla, esimerkiksi potilaan tunnistaminen tai lääkkeenjakovirhe.
Esimerkki riski: Ulkopuoliset henkilöt voivat päästä näkemään muiden asiakkaiden/potilaiden tietoja. Miten varaudutaan: Henkilöstö kirjautuu aina ulos asiakas/potilastietojärjestelmästä, kun he eivät käytä sitä.
Palveluyksikön/yksikön tunnistamat keskeiset riskit, ja niiden riskienhallintakeinot
Riski | Miten varaudutaan riskienhallintakeinoin |
Lääkkeet Henkilöstöresurssit Koulutettu henkilöstö Kaatumistapaturmat Kielitaito
| Kaksoistarkastus ja dokumentointi Riittävä henkilöstö, toimintamalli ylikuormitustilanteisiin Kolme koulutuspäivää per henkilö vuodessa, LOVE viiden vuoden välein, hyvinvointikyselyt, kehityskeskustelut, omat vastuualueet, Kaatumisriskin arvioinnit RAI-arvioinnit. Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen, hälytysmatot Kielikurssit |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
4.2.1 Palveluntuottajan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuus
Palveluntuottajalla on velvollisuus tiedottaa henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta (Valvontalaki 741/2023, 30 §). Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta, ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 27 §:ssä tarkoitettuun palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan.
Hyvinvointialueen henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat menettelyohjeet löytyvät intrasta.
Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus (valvontalaki 741/2023, 29 §)
Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä Pohjanmaan hyvinvointialueelle/palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.
Hyvinvointialueen/palveluntuottajan henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai alihankkijana toimivan henkilön on ilmoitettava viipymättä salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa taikka muun lainvastaisuuden. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle. Palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan taikka muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava ja ilmoituksen tehnyt henkilö voi ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä valvontaviranomaiselle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa taikka muuta lainvastaisuutta ei korjata viivytyksettä. Valvontaviranomainen voi päättää toimenpiteistä siten kuin (741/2023) 38 §:ssä säädetään tai antaa 39 §:ssä säädetyn määräyksen epäkohdan poistamiseksi. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena.
Henkilökunnan käytössä olevat sähköiset ilmoitusjärjestelmät ovat:
- HaiPro-järjestelmä (asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitus, työturvallisuusilmoitus, tietosuoja/ tietoturvallisuusilmoitus)
- SPro-järjestelmä (ilmoitus sosiaalihuollon toteuttamisessa havaituista epäkohdista tai epäkohtien uhista).
Edellä mainituissa järjestelmissä tehtyihin ilmoituksiin toteutetaan riskien arviointi sekä kirjataan niihin kehittämis/korjaavat toimenpiteet riskien poistamiseen/vähentämiseen.
Muita laissa säädettyjä henkilöstöä koskevia ilmoitusvelvollisuuksia
Lastensuojelulaissa (25 §) ilmoitetuilla työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus,?jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Tarkemmat ohjeet lastensuojeluilmoituksen ja lapseen kohdistuneiden rikosepäilyjen tekoon löytyvät Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: Lastensuojeluilmoitus.
Ilmoitus sosiaalihuollon tuen tarpeesta (sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 35 §)
Jos terveydenhuollon ammattihenkilö (559/1994), sosiaalitoimen palveluksessa oleva tai muu sosiaalihuoltolain 35 §:ssä mainittu henkilö on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä. Ohje ja ilmoituslomake sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/palvelumme/sosiaalipalvelut/sosiaalipalvelut-ikaihmisille/ikaihmisten-sosiaalityo/
Jos hyvinvointialueen henkilöstö/viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle (42 §). Ohjeistus ilmoituksen tekoon ja linkki sähköiseen ilmoituslomakkeeseen löytyvät Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen verkkosivuilta: Ilmoitukset pelastuslaitokselle.
Ilmoitus laitteisiin liittyvästä vaaratilanteesta (laki lääkinnällistä laitteista 719/2021, 35 §)
Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tapahtuneista lääkinnällisiin laitteisiin liittyvistä vaaratilanteista, jotka ovat johtaneet tai ovat voineet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen, on aina tehtävä vaaratilanneilmoitus Fimealle (laki lääkinnällisistä laitteista, 35 §). Tapahtumailmoitus Fimealle on tehtävä viipymättä ja se voidaan tehdä suoraan sähköisesti samanaikaisesti HaiPro-ilmoituksen kanssa. Kun vaaratilanteesta ilmoitetaan suoraan HaiPron kautta, myös vaaratilanteen tiedot tallennetaan sähköisesti järjestelmään. Ohjeistus ilmoituksen tekoon HaiPro-järjestelmässä löytyy hyvinvointialueen intrasta (laiteturvallisuus).
Ilmoitus tietoturvaloukkauksesta (tietosuoja-asetus, 679/2016, 34 artikla)
Henkilöstön toimintaohjeet henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamisesta rekisteröidyille löytyvät intrasta (ilmoitus tietoturvaloukkauksesta). Tietosuojaloukkaus kirjataan myös HaiPro-järjestelmään (tietoturva).
Epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI)
Ohjeet ilmoitusten tekoon löytyvät THL:n verkkosivuilta: Muiden epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI)
Ilmoitus väärinkäytöksistä organisaatiossa (EU:n ilmoittajansuoja direktiivi, 2019/1937; ilmoittajansuojalaki 1171/2022)
Pohjanmaan hyvinvointialueella on sisäinen eettinen ilmoituskanava organisaatiota koskevien väärinkäytösten ja epäasiallisen toiminnan ilmoittamista varten. Ohjeet ilmoituksen tekoon ja linkki ilmoituskanavalle löytyvät hyvinvointialueen intrasta (eettinen ilmoituskanava).
Infoteksti: Läheltä piti -tilanteiden ja poikkeamien käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palveluntuottajalla, mutta työntekijöiden velvollisuutena ja vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista tiedotetaan korvausten hakemisesta.
*1 Muita lakeja, joihin sisältyy lakisääteisiä ilmoitusvelvollisuuksia, ovat mm.:
Fimean määräys 1/2023: Lääkinnällisestä laitteesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Säteilyn käyttöön liittyvät poikkeamat (859/2018,1034/2018, STUK S/2/2018) Lääkkeiden ja rokotusten haittavaikutukset (Fimean suositus) Fimean ohje 1/2017, Lääkkeiden haittavaikutuksista ilmoittaminen Tuotevirheiden ja lääkeväärennösten ilmoittaminen (Fimea 2/2019) Verivalmisteiden haittavaikutukset ja vaaratilanteet (197/2005). Hoitoon liittyvät infektiot (1227/2016). Sähkölaitteiston käytön poikkeamat (1135/2016, 47 §) Paineastioiden käytön poikkeamat (1144/2016) Tartuntatautilaki (1227/2016) Työtapaturmat (44/2006) Työturvallisuuslaki (738/2002) Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011)
Lue lisää:
Valvira. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet ja oikeudet: https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuudet-ja-oikeudet
Kuvaa
Ilmoitusvelvollisuus vaaratilanteista ja huomautuksista käsitellään osasto- ja henkilöstökokouksissa. Vakavat tapahtumat käsitellään ja keskustellaan yhdessä omaisten kanssa. Henkilöstölle tiedotetaan, että ilmoitus tehdään nimettömänä. Tietoa on saatavilla Intrassa ja verkkosivuilla.
Vuosittainen riskikartoitus ja toimenpide-ehdotukset. Tarkastuksia ja auditointeja tehdään prosessien tukena.
4.2.2 Asiakkaan/potilaan ja ulkoisen palveluntuottajan ilmoituskanavat
Asiakkaan, potilaan tai omaisen ilmoitus vaaratapahtumasta
Mikäli asiakkaan/potilaan tai omaisen hoidossa tai palvelussa on tapahtunut virhe, epäkohta tai läheltä piti -tilanne, voi asiakas/potilas tai omainen tehdä vaaratapahtumailmoituksen verkkolomakkeella Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivujen kautta.
Ilmoituslomake löytyy Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/nain-toimimme/anna-palautetta/#ulkoisen-palveluntuottajan-yhteystyokumppanin-vaaratapahtumailmoitus
Ulkoisen palveluntuottajan/yhteystyökumppanin vaaratapahtuma- tai epäkohtailmoitus
Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteystyökumppanit voivat tehdä hyvinvointialueen toiminnasta ulkoisen palveluntuottajan/yhteistyökumppanin vaaratapahtuma- tai epäkohtailmoituksen verkkolomakkeella. Ilmoitukset ohjautuvat asiakas- ja potilasturvallisuuskoordinaattoreille sekä laatujohtajalle, jonka jälkeen ilmoitus käsitellään vastuussa olevien ihmisten kanssa. Tarvittaessa myös valvonta osallistuu vaaratapahtuman tai epäkohdan selvittelyyn.
Ilmoituslomake löytyy Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta: https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/nain-toimimme/anna-palautetta/#ulkoisen-palveluntuottajan-yhteystyokumppanin-vaaratapahtumailmoitus
Yksityisen palveluntuottajan omavalvontailmoitus
Yksityisen palveluntuottajan (ostopalvelu- ja palvelusetelituottajat) tulee tehdä omassa toiminnassaan tapahtuneesta vaaratapahtumasta omavalvontailmoitus Pohjanmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Yksityisen palveluntuottajan omavalvontailmoitus.
Infoteksti: Yksityisen palveluntuottajan omavalvontailmoitus
Yksityisen palveluntuottajan tekemä omavalvontailmoitus ohjautuu tiedoksi hyvinvointialueen laadun ja valvonnan yksikölle. Ilmoituksen saavuttua valvonta ottaa palveluyksikköön yhteyttä 1-2 vuorokauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta tai viimeistään tapahtumaa seuranneena ensimmäisenä arkipäivänä. Valvonta ilmoittaa tapahtuneesta hyvinvointialueella kyseisen palvelun järjestämisestä vastaaville henkilöille ja aluehallintovirastolle (AVI), ellei ilmoitusta AVI:lle ole jo aiemmin tehty. Tapahtuman vaatimista jälkiselvittelyistä ja jatkotoimenpiteistä sovitaan yhteydenoton yhteydessä.
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimenpideohjelma palvelunjärjestäjille ja -tuottajille 2022-2026, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus 2023
Vakavien vaaratapahtumien tutkinta -Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023: 31
4.2.3 Vaaratapahtumien, puutteiden ja epäkohtien käsittely ja korjaavat toimenpiteet
Infoteksti: Laatupoikkeamien, epäkohtien ja läheltä piti -tilanteiden sekä haittatapahtumien varalle yksiköissä määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistumista jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tapahtumien juurisyiden selvittäminen, ja niihin perustuvien toiminta- ja menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi.
Sisäisen vakavan vaaratapahtuman tutkinta tehdään tilanteissa, joissa on prosessin näkökulmasta kehitettävää. Päätös sen käynnistämisestä tehdään resurssijohdon toimesta.
*1 Lue lisää tarkemmin vakavien vaaratapahtumien tutkinnasta, välittömistä korjaavista toimenpiteistä, tapahtumien analysoinnista ja niistä oppimisesta STM:n julkaisusta: Vakavien vaaratapahtuminen tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille (STM;n julkaisuja 2023:31).
Palveluyksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä kuten esimerkiksi, asiakkaiden/potilaiden, omaisten/läheisten, henkilöstön, yhteistyökumppanien, laatutyön, riskienhallinnan tai valvontaviranomaisen/valvonnan kautta.
Valvontalakiin (741/2023, 32 §) perustuvan toiminnan yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto valvoo Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuutta ja antaa siihen liittyvää ohjausta.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvan oman ja yksityisen palvelutuotannon suunnitelmallisesta ja reaktiivisesta (ilmoitukseen perustuvasta) valvonnasta vastaa laadun ja valvonnan yksikön valvontatyötä tekevät viranomaiset.
Pohjanmaan hyvinvointialueen ja valvontaviranomaisen (AVI/Valvira) on lähetettävä toisilleen salassapitosäännösten estämättä tiedoksi laatimansa tarkastuskertomukset, jotka koskevat palvelunjärjestäjälle palveluja tuottavan palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toimintaa.
Kuvaa
Kun käsittelemme vaaratilanteita ja onnettomuuksia, avoimuus on kaiken perusta. Keskustelemme yhdessä henkilökunnan kanssa, ja tarvittaessa otetaan yhteyttä myös omaisiin, joita palveluyksikön päällikkö ohjaa eteenpäin.
Suuremmat epäkohtailmoitukset tehdään Secappin kautta (organisaation sisäinen ilmoitussovellus).
Perehdytyslista käytetään uusille työntekijöille ja opiskelijoille.
Turvallisuuskoulutukset järjestetään viiden vuoden välein, ja yksikössä toteutetaan vuosittainen turvallisuuskävely tarkistuslistan avulla.
Mahdollisuus keskustella myös työterveyshuollon psykologin ja työsuojelun kanssa on olemassa.
Omavalvonnan kehittämissuunnitelma
Infoteksti: Tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Omavalvonnan toimeenpanon prosessissa (riskienhallinnan prosessi) käsitellään kaikki asiakasturvallisuusriskit, epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet. Korjaaville toimenpiteille sovitaan suunnitelma riskin vakavuuden mukaan,
Palveluyksikön/yksikön omavalvonnan seurannassa havaitut palveluiden laadun ja asiakas/potilasturvallisuuden puutteet ja esille nousseet kehittämistarpeet, ja niitä koskevat korjaavat toimenpiteet kirjataan omavalvonnan kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan myös kuka vastaa mistäkin kehittämistoimenpiteestä ja millä aikataululla toimenpide toteutetaan. Kehittämissuunnitelma löytyy omavalvontasuunnitelman liitteestä 1.
4.3 Ostopalvelut ja alihankinta
Hyvinvointialueen on järjestämisvastuunsa (valvontalaki 741/2023, 24 §; laki hyvinvointialueesta 611/2021, 10 §) nojalla ohjattava ja valvottava yksityisiä palveluntuottajia, ja näiden alihankkijoita jatkuvasti palveluja tuotettaessa. Pohjanmaan hyvinvointialue palvelunjärjestäjänä ja tilaajana varmistaa alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palveluiden sisällön, laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden kilpailutusvaiheessa tai palvelusetelipalveluntuottajien hyväksyntäprosessissa tai suorahankintana hankituissa palveluissa sopimusta tehdessä. Tilaajalla on vastuu tarkistaa, että palveluntuottaja täyttää tilaajavastuulain mukaiset edellytykset sekä asetetut sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimukset.
Sopimuksesta vastaava viranhaltija seuraa ja valvoo, että palveluntuottaja noudattaa sopimusta ja täyttää palvelulupauksensa ja että asiakkailta ja henkilökunnalta saatuihin palautteisiin palveluntuottajan toiminnasta reagoidaan viipymättä palautteen edellyttämällä tavalla. Myös turvallisuusosaamisen varmistamisen menettelyt ja toteutumisen seuranta ovat osa tilaajan toteuttamaa omavalvontaa. Sopimushallintaa, hankintojen tekoa ja reklamaatioita koskevat ohjeet löytyvät hyvinvointialueen intrasta.
Infoteksti: Omavalvonnan ja ostopalvelusopimusten vaatimuksiin tulee sisällyttää säännöllinen palvelun/hoidon laadun, asiakaspalautteiden, asiakasturvallisuuden, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin, työolosuhteiden sekä henkilöstön riittävyyden seuranta ja raportointi.
Kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011, 7-8 §) säädetään palveluntuottajan velvollisuudesta ilmoittaa vaarallisesta turvapuhelinpalvelusta tai muusta vastaavasta kuluttajapalvelusta ja -tavarasta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle sekä velvollisuudesta laatia turvallisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirjan tulee sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi Turvallisuusasiakirja voidaan 7 §:n 2 momentin mukaan korvata omavalvontasuunnitelmassa huomioon otetuilla asioilla. Edellä mainittujen asioiden toteutuminen on tarpeen varmistaa ostopalvelusopimusten teon yhteydessä ja alihankintamenettelyissä. Myös toimintaohjeet vaaratapahtumista ilmoittamiseen myös hyvinvointialueelle tulee olla kirjallisesti ohjeistettu.
Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Tarkistuslista yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan tarkistuslista ostopalveluhankintoihin
Kuvaa Säännöllinen seuranta ja raportointi hoidon laadusta, asiakaspalautteesta, asiakasturvallisuudesta, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työolosuhteista sekä henkilöstön riittävyydestä.
Kirjalliset ohjeet vaarallisten tapahtumien ilmoittamisesta hyvinvointialueelle ovat saatavilla.
4.4 Valmius ja jatkuvuudenhallinta
Pohjanmaan hyvinvointialue huomioi riskienhallinnassaan varautumista ja palveluiden jatkuvuutta koskevat velvoitteet sekä omassa toiminnassaan että hankkiessaan palveluja toiselta palveluntuottajalta. Osana jatkuvuuden hallintaa asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (Valtioneuvoston asetus hyvinvointialueiden varautumisesta sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteisiin 308/2023; pelastuslaki 379/2011; valmiuslaki 1552/2011).
Hyvinvointialueen palvelutuotannon osalta toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa varautumisesta ja valmiussuunnittelusta (hallintosääntö, § 104). Tulosalueen vastuuhenkilön tehtävänä on kehittää vastuualueensa keskeisiä prosesseja yhteistyössä toimialajohtajan ja resurssijohtajien kanssa (hallintosääntö § 43). Siihen kuuluu myös varautuminen ja valmiussuunnittelu, joten tulosalueen vastuuhenkilö, toimialajohtajansa ja resurssijohtajansa ohjaamana, on vastuussa tulosalueensa valmiussuunnitelman tuottamisesta. Toimialat voivat kuitenkin siirtää niille määrättyä toimivaltaa ja niille kuuluvia tehtäviä edelleen alaisilleen toimijoille. Tämä koskee myös varautumiseen liittyviä tehtäviä mutta sillä edellytyksellä, että ne, joille näitä tehtäviä ja/tai toimivaltaa on siirretty, eivät voi edelleen siirtää niitä.
Valmiussuunnittelulla luodaan kansallisen, alueellisen ja hyvinvointialueen oman riskiarvion pohjalta häiriötilanteiden hallintamalli, jolla varmistetaan johtamisjärjestelmä ja toimintatapamallit palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi. Hyvinvointialueen valmiussuunnitelmakokonaisuus koostuu valmiussuunnitelman yleisestä osasta, toimialojen- ja tulosalueiden valmiussuunnitelmista sekä liitännäissuunnitelmista, joita ovat muun muassa suuronnettomuussuunnitelma, pandemiasuunnitelma, joditablettien varautumissuunnitelma säteilyonnettomuuksien ja laskeuman varalta sekä alueellisten väestön siirtojen evakuointisuunnitelma. Valmiussuunnittelua täydentävät tulosyksiköiden turvallisuussuunnitelmat ja toimintakortit häiriötilanteita varten.
Hyvinvointialueella jokainen yksikkö laatii yksikön oman turvallisuussivun. Turvallisuussivu sisältää yksikön turvallisuussuunnitelman, poistumisturvallisuusselvityksen (ne yksiköt, joilla on siihen lakisääteinen velvollisuus), kiinteistön pelastussuunnitelman (kiinteistön omistaja laatii), toimintakortit ja muut yksikön tarvittavat turvallisuusohjeet. Yksiköissä ei ole erikseen pelastussuunnitelmaa. Pelastusturvallisuus on osa yksikön turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussivun tiedot päivitetään aina, kun toiminnassa/ tiloissa tapahtuu muutoksia.
Hyvinvointialueen työntekijät osallistuvat vähintään joka 5. vuosi turvallisuuspäivä -koulutukseen. Turvallisuuskävelyyn yksikössä osallistuu jokainen vuosittain ja turvallisuuskävelystä vastaavat yksikön esihenkilö ja laatu- ja turvallisuusyhdyshenkilöt.
Kuvaa Yksikkö noudattaa johdon ohjeita henkilöstöresursseihin ja potilasohjaukseen liittyen poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi tulipalon sattuessa. Toimintakortit näihin tilanteisiin ovat tulossa vuoden 2025 aikana.
Yhteistyötä tehdään siivous-, pesula-, tavarankuljetus- ja ruokapalveluiden, IT-palveluiden, teknisen henkilöstön, vartiointipalveluiden, kiinteistönhuollon sekä asiakaskuljetusten kanssa. Valmiuteen liittyvät vastuualueet on määritelty hyvinvointialueen valmiussuunnitelmassa.
Palotarkastus suoritetaan pelastusviranomaisen toimesta vuosittain, viimeistään helmikuussa 2025. Työterveyshuollon työpaikkakäynnit toteutetaan viiden vuoden välein tai tarpeen mukaan.
Turvallisuuskävely toteutetaan kerran vuodessa, ja palveluyksikön päällikkö vastaa siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Henkilökunta osallistuu viiden vuoden välein pakolliseen turvallisuuskoulutukseen. Osallistumista seurataan HR-järjestelmässä Alma. Yksikön turvallisuussuunnitelma sekä selvitys poistumisturvallisuudesta on laadittu vuonna 2024 ja päivitetty maaliskuussa 2025.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmasta vastaavan henkilön nimi:
Pia-Michaela Träskelin, palveluyksikön päällikkö, puh. 044 727 1222
Infoteksti: Lue lisää palvelujen jatkuvuudenhallinnan prosesseista, johtamisesta, ennakoinnista ja suunnittelusta sekä häiriönhallinnasta ja kriisien johtamisesta STM:n julkaisuista: Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma. Ohje Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille (STM julkaisuja 2019:10) ja Sopimusperusteinen varautuminen. Ohje Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille (STM julkaisuja 2019:9)
5. OMAVALVONNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI
5.1 Laadun ja riskienhallinnan seuranta ja raportointi
Hyvinvointialueen toimintaan ja omavalvontaan liittyvistä riskeistä raportoidaan säännöllisesti hyvinvointialueen johtoryhmille sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaostolle ja hallitukselle.
Riskienhallinnan politiikan mukaisesti tunnistettuihin riskeihin tulee puuttua riskienhallinnan eri keinoin. Myös päätöksenteossa on huomioitava ennakkovaikutusten arvioinnissa esiin nostetut riskit ja riskien kehittymistä on aktiivisesti seurattava.
Infoteksti: Lue lisää:
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus: https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/
Asiakas- ja potilasturvallisuuden määrälliset vertailumittarit
Kuvaa
Riskikartoitukset tehdään Laatuportissa vuosittain ja HaiPro-ilmoituksia käsitellään jatkuvasti. Nämä käydään läpi yhdessä henkilökunnan kanssa. Vakavat vaaratilanteet ja puutteet lääketieteellisissä laitteissa ilmoitetaan organisaation laatu- ja valvontayksikölle ja tarvittaessa ohjeiden mukaisesti Valviralle.
5.2 Omavalvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi
Palveluyksikön/yksikön vastuuhenkilöllä, ja sen henkilöstöllä on velvollisuus toimia omavalvontasuunnitelman mukaisesti ja seurata aktiivisesti suunnitelman toteutumista. Kyse on jatkuvasta ja säännöllisestä tuotettavien palvelujen laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisesta. Jos toiminnassa havaitaan puutteita, yksikkö tekee korjaavat toimenpiteet asian kuntoon saattamiseksi.
Palveluyksikkö (tulosalue) laatii omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toteutumisesta, ja sen edellyttämistä korjaavista toimenpiteistä omavalvonnan seurantaraportin neljän kuukauden välein (ajanjaksot 1.1-31.4, 1.5-31.8, 1.9-31.12). Seurantaraportti julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla: Omavalvonta sekä palveluyksikössä omavalvontasuunnitelman yhteydessä.
Palveluyksikköön (eli kyseiseen tulosalueeseen) kuuluvat toimintayksiköt arvioivat ja seuraavat yksikön omavalvonnan toteutumista ja laativat neljän kuukauden välein seurannassa havaittujen korjaus- ja kehittämistarpeiden mukaan päivitettävän omavalvonnan kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelma löytyy toimintayksikön laatiman omavalvontasuunnitelman liitteestä.
Kuvaa
Palveluyksikön päällikkö vastaa omavalvonnan seurannasta ja toteutuksesta. Omavalvonnassa havaitut puutteet dokumentoidaan ja käydään läpi henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa laaditaan toimenpidesuunnitelma ja aikataulu korjaaville toimenpiteille.
LIITTEET
Liite 1. Omavalvonnan kehittämissuunnitelma
Toiminta- ja tulosyksikkötasolla omavalvonnan toteutumisen seurantaa ja arviointia tehdään omavalvonnan kehittämissuunnitelman pohjalta.
Suunnitelma päivitetään vähintään neljän kuukauden välein (1.1-31.4, 1.5-31.8 ja 1.9-31.12), ja aina kun kehittämistarpeita ja korjaavia toimenpiteitä ilmenee.
Toimintayksikön/tulosyksikön yhteenveto kehittämissuunnitelmasta
Kehittämiskohde/korjaava toimenpide | Tavoite | Aikataulu/vastuutus/tila |
Antaa hyvää,turvallista ja yhdenvertaista hoivaa ja hoitoa. Ikääntyneille ja muistisairaalle. | Vähentää kaatumisriskejä.Ylläpitää asiakkaan toimintakykya,aktiviteettisuunnitelma. | 2026, koko henkilöstö |
Perehdytyssuunnitelma uusille työntekijöille. | Varmistaa osaaminen ja turvallisuus. | 2025,palveluyksikönpäällikkö |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. | Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. |
Liite 2. Omavalvonnan toteutumisen seurantaraportti
Palveluyksikön (tulosalueen) seurantaraportti omavalvonnan toteutumisen havainnoista, ja niiden perusteella tehtävistä toimenpiteistä.
Raportointi neljän kuukauden välein (1.1-31.4, 1.5-31.8 ja 1.9-31.12).
Seurantaraportti laaditaan organisaation yhtenäiselle raporttipohjalle (erillinen pohja) ja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Liite 3. Omavalvontaa tukevat ohjeet ja muut suunnitelmat
Listaus palveluyksikön/yksikön omista omavalvontaa tukevista ohjeista ja suunnitelmista, esimerkiksi lääkehoitosuunnitelma.
|
|
|