Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen jaosto
Esityslista 07.09.2026/Asianro 44

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Alueellinen neurokirjon toimenpideohjelma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen jaosto 07.09.2026  

ÖVPH/1258/00.02.00/2025    

Valmistelija Sjöström Pia-Maria (Penttinen Erkki)
Lisätietoja: puhelinnumero: 06 218 1111 (vaihde), etunimi.sukunimi@ovph.fi

Aluevaltuuston varajäsen Tuija Kivioja on tehnyt valtuustoaloitteen alueellisen neurokirjon toimenpideohjelman laatimisesta.  Alunperin asiasta eduskunnan Nepsy-verkosto on tehnyt aloitteen neurokirjon strategian laatimisesta hyvinvointialueille. 

Aloitteen mukaa alueelliseen neurokirjon toimenpideohjelmaan tulisi kirjata tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet neurokirjon henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi sekä palvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi koko elämänkaaren ajalle. Aloitteen mukaan nykytilanteessa neurokirjon lasten, nuorten ja aikuisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, oikea-aikaisuudessa ja jatkuvuudessa on merkittävää vaihtelua hyvinvointialueiden sisällä ja eri alueiden välillä eivätkä palvelut toteudu yhdenvertaisesti.

Neurokirjo on sateenvarjotermi, joka tarkoittaa ihmisen aivotoiminnan ja tiedonkäsittelyn yksilöllistä monimuotoisuutta, kuten ADHD:ta, autismikirjoa ja Touretten oireyhtymää. ADHD:n ydinoireita ovat pitkäkestoiset ja toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus, jotka poikkeavat muista samanikäisistä ja samalla kehitystasolla olevista. Autismikirjon häiriö on kehityksellinen häiriö, jolle on ominaista laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit. Touretten oireyhtymä on lapsuudessa alkava neuropsykiatrinen oireyhtymä, jonka tunnusmerkkejä ovat toistuvat motoriset ja äänelliset tic-oireet. ADHD:lle ja autismikirjon häiriöille ovat olemassa omat Käypä hoito suositukset.

Neurokirjon häiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta arjen tukitoimet, ympäristön muokkaus ja tarvittava kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.  Autismikirjon häiriön diagnoosien ja hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on hiljalleen kasvanut Suomessa. Autismikirjon häiriön heterogeenisyyden takia ei ole olemassa yhtä interventiota, joka olisi tehokas tai edes tarpeellinen kaikille autismikirjon häiriön diagnoosin saaneille. Kuntoutuksen yksilöllinen suunnittelu ja toteutus on siten olennaista.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen, Suomen Kehitysvammalääkäreiden, Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä suosittelee, että jokaisella hyvinvointialueella laaditaan ja otetaan käyttöön selkeä autismikirjon diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta koskeva ohjeistus ja alueellisen hoitoketjun kuvaus, jota ylläpidetään.

1.1.2025 on astunut voimaan uusi vammaispalvelulaki (675/2023). Uudistuksen myötä kaikki vammaiset henkilöt saavat vammaispalvelunsa saman lain perusteella ja lailla on pyritty ottamaan huomioon erilaiset toimintarajoitteet entistä paremmin, jotta vammaisia henkilöitä ei jäisi väliinputoajiksi palvelujärjestelmässä. Lain tarkoituksena on parantaa vammaisen henkilön mahdollisuuksia saada hänen yksilöllisen tarpeensa mukainen palvelukokonaisuus ja palveluiden toteuttamistapa ja vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta asiakasprosessissa.

Pohjanmaan hyvinvointialueella päivitetään parhaillaan ADHD-lasten palveluketjua uudistettujen Käypä hoito -suositusten pohjalta. Myös ADHD-nuorten prosessia on kehitetty ja kuvattu. Autismikirjon häiriöiden diagnostiikkaan ja kuntoutukseen liittyvän lasten palveluketjun suunnittelu on käynnissä.

Hyvinvointialueen toiminnan tulee olla yhdenvertaista ja osallistavaa eri taustoista, lähtökohdista ja tarpeista tuleville henkilöille. Eri diagnooseihin ja palvelutarpeisiin perustuvia palveluketjuja laaditaan, jotta asiakkaat ja potilaat saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelut oikea-aikaisesti ja oikealla tasolla. Selkeille hoito- ja palveluketjuille on tarvetta myös tiettyjen neurokirjon ryhmien osalta. Toimintaa mukautetaan tarvittaessa eri tavoin erityistarpeita omaaville henkilöille, ja henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutuksia muun muassa kohtaamiseen liittyvistä teemoista. On tärkeää, että neurokirjon henkilöt saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelut samalla tavoin kuin muutkin väestöryhmät.

Hyvinvointialue kehittää palvelujaan uuden vammaispalvelulain hengen mukaisesti siten, että erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelut järjestetään ensisijaisesti mukauttamalla tarpeen mukaan tavanomaisia palveluja ja toimintatapoja sen sijaan, että laadittaisiin erillisiä, kattavia strategioita tietyille diagnoosiryhmille. Näin ollen ei esitetä erillisen neurokirjon henkilöitä koskevan strategian laatimista.

Sektorijohtaja lapset, nuoret ja perheet Sjöström Pia-Maria

Päätös: