Dynasty tietopalvelu Haku RSS Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://ovph-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://ovph-d10julk.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kansalliskielilautakunta
Esityslista 26.08.2026/Asianro 20


 

 

 

 

Henkilöstön kielitaidon varmistaminen ja tukeminen

 

Kansalliskielilautakunta 26.08.2026  

ÖVPH/4563/00.01.01/2026    

Valmistelija Orava Marjo

Svartsjö Sofia

Nåls Carina

Lisätietoja: puhelinnumero: 06 218 1111 (vaihde), etunimi.sukunimi@ovph.fi

Pohjanmaan hyvinvointialue toimii aidosti kaksikielisessä toimintaympäristössä, jossa henkilöstön kielitaito on keskeinen edellytys laadukkaiden, turvallisten ja yhdenvertaisten palvelujen toteuttamiselle. Asiakkaiden ja potilaiden kielelliset oikeudet perustuvat lainsäädäntöön, ja hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia siitä, että palveluja on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön kielitaito on siten olennainen osa palvelujen laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asukkaiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista.

Hyvinvointialueella henkilöstön kielitaidon varmistaminen perustuu useisiin toisiaan täydentäviin keinoihin. Kielitaitovaatimukset on määritelty hyvinvointialueen sisäisessä kelpoisuussäännössä ja kielitaito arvioidaan rekrytointivaiheessa. Henkilöstön kielitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä tuetaan muun muassa kielikoulutuksella, sisäisillä kielitesteillä, oman kieltenopettajan palveluilla, työpaikkalähtöisillä oppimismenetelmillä sekä yhteistyöllä oppilaitosten kanssa. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan kielitaidon ylläpitämiseen ja aktiiviseen käyttöön myös palkitsemisjärjestelmän avulla.

Hyvinvointialueella kielitaito nähdään osana strategista osaamisen johtamista ja henkilöstön saatavuuden turvaamista. Kielitaito ei muodostu yksinomaan muodollisista vaatimuksista tai koulutuksesta, vaan myös työyhteisöjen toimintakulttuurista, esihenkilöiden tuesta sekä mahdollisuudesta käyttää ja kehittää molempia kansalliskieliä päivittäisessä työssä. Tämän vuoksi kielitietoisten toimintatapojen, työpaikkalähtöisen oppimisen sekä arjen kaksikielisyyttä tukevien käytäntöjen kehittäminen on tärkeä osa henkilöstön osaamisen johtamista.

Väestön ja henkilöstön kieli- ja kulttuuritaustan monimuotoistuessa myös kielitaidon johtamisen merkitys korostuu. Hyvinvointialue kehittää edelleen kielitaidon tukemisen käytäntöjä, henkilöstön osaamisen seurantaa sekä kielellisten oikeuksien toteutumisen arviointia osana palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaa kehittämistä. Tavoitteena on varmistaa, että suomen- ja ruotsinkieliset asiakkaat ja potilaat voivat myös tulevaisuudessa saada palvelua omalla kielellään yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella.

Johdon hallintopäällikkö Berg Päivi

ehdottaa, että kansalliskielilautakunta merkitsee professiojohdon antaman katsauksen sekä nykytilanteen ja kehittämistoimenpiteet tiedoksi.

Päätös:

 

 

Liitteet

 

 

 

 

Jakelu